16. huhtikuuta 2008

OMG LOL WTF


Oli tuossa aiemmin päivällä paljonkin kaiken näköistä sanottavaa, mutta oli pakko ottaa torkut ensin, joten kaikki järkevä sanottava siivilöityi pois päästäni ja jäljelle jäi vain löpinä. Siihen saatte nyt siis tyytyä.

Ihan ensimmäiseksi on pakko korjata, että tuo edellisen postauksen merkkihän on siis tietysti pyöriäis-merkki eikä delfiini-merkki, kuten sanoin. Siis pyöriäinen. Porpoise. Tiedän että pyöriäinen on eri kaveri kuin delfiini, vaikka vekkuleita ovatkin molemmat. Tyhmä minä. Tyhmä.

No niin. Se siitä itseruoskinnasta. Luin tuossa taannoin Katapulttilasta, että Villi Pohjola on alkamassa Suomen telkkarissa (kyllä, sekin tieto piti saada Kölnistä asti), mutta ei kukaan varoittanut, että se alkoi jo viime viikolla! Onneksi eilen illalla huomasin tsekata asian, eikä minulta jäänyt näkemättä kuin ensimmäinen jakso siitä. Vähän hölmösti se kyllä tulee keskellä viikkoa (keskiviikkona) keskellä päivää (joskus kolmelta). Mikä aika tuo on katsoa televisiota?! No onneksi on tallentava digiboksi. En ole vielä katsonut tämän päivän jaksoa, joten en voi raportoida tuosta nostalgisesta sarjasta. Toivottavasti se ei ole muuttunut huonoksi. Ed oli ihana.

Kävin tänään ostamassa kirjekuoren Tiimarista. Kirjekuoren hinta oli 70 senttiä. (Se oli sellainen iso pehmustettu). Menin kassalle ja huomasin, että rahapussissani oli rahaa tasan 65 senttiä. Olin siinä ihan että OMG, pitääkö tässä alkaa kortilla maksaa näin pieni ostos. Muistin sitten kuitenkin, että Tiimareistahan saa opiskelija-alennuksia. Kysyin myyjältä että saako tästäkin ostoksesta opiskelija-alennuksen. Myyjä sanoi että saa. (Terkkuja vaan, jos satut lukemaan tämän täältä). Kysyin että paljonkos se sitten tekee ja näytin opiskelijakorttiani. Myyjä sanoi että no siitä vähennetään se 10 %. Olin vähän siinä kassalla, että eh, asiakasko täällä nyt joutuu harjoittamaan matematiikkaa ja laskemaan itse ostostensa loppusumman. Lopulta myyjä kuitenkin suostui kertomaan hinnan (olisin kyllä osannut sen itsekin laskea, mutta jotenkin kaupassa odottaa myyjän kertovan paljonko rahastaa) ja se oli onnekkaasti tasan sen 65 senttiä. (Tai oikeasti 63 senttiä, mutta tehän tiedätte, ettei meillä ole viittä senttiä pienempiä kolikoita). Jotenkin lapsellisella tavalla ilahduin tästä sattumasta, että hinta oli tismalleen sama kuin säälittävien kolikoitten summa rahapussissani ja mainitsin ääneen asiasta myyjälle. Myyjä vastasi "joo" ja näytti siltä kuin olisin yrittänyt varastaa tai vähintään huijata alihintaan sen kirjekuoren sieltä kaupasta. Tuli vaan mieleen, että pitäisikö käydä tänään tsekkaamassa aasiakas.netistä olenko päässyt sinne sinä "ikävänä asiakkaana, joka häiritsi myyjän päivää puhumalla". Okei, myyjällä voi olla huonoja päiviä ja myyjäkin voi olla väsynyt, mutta jotenkin tuli vaan hiukan tyhmä olo. Roskapönttössä oleva hemmokin olisi varmaan hymyillyt helpommin.

Tuon jälkeen jouduin vielä kaupassa ostoskärryjen panttivangiksi yrittäessäni pakata ostoksiani kassalla, mutta siitä en jaksa enää avautua. (No siis joku toinen asiakas työnsi omat kärrynsä ikään kuin tukkien pakoreittini niin, että jäin kahden kassan väliin sinne koloseen. Saatoin poistua paikalta melko mielenosoituksellisesti tönäisten niitä kärryjä. Dille!)

Vähän nyt kyllä jännittää, että valkkaako Antti tänään Merin vai Bettinan!

9 kommenttia:

Mimmu kirjoitti...

On se Ed edelleen ihana ;)

Tiina kirjoitti...

Jes! :D

seeds kirjoitti...

Nääh, tuskin sinä aasiakkaaksi leimaudut. Kokemuksesta tiedän sanoa, että kun koko päivän on kassalla ja ohi kulkee satoja asiakkaita, kaikille ei vaan osaa sanoa/jutella mitään järkevää, vaikkei asiakkaan kommentissa sinällään mitään vikaa olisikaan. Aina ei vaan irtoa.

Tiina kirjoitti...

No joo, en mäkään usko. :D
Enhän mä mitään järkevää odottanutkaa, ihan hymy vaan olisi riittänyt. Tuli semmoinen tunne kuin olisin joku kylähullu joka höpisee itsekseen.
En mäkään töissä aina jaksa sanoa kaikille mitään, mutta kyllä mä yleensä vuorovaikutustilanteessa edes hymyilen kuitenkin, jos joku jotain ystävällisesti sanoo.

Anonyymi kirjoitti...

Hei ystävällinen lukija lähetti mulle ekan kauden dvd:n ja katoin eilen pilotin + ekan jakson. Hauskaa oli, vaikkakin kaikki oli niin old skuulia!
Mutta musta tuntuu, koska olen ite tehnyt 8 vee tv:tä, että mulla on kauhean kriittinen silmä tommoseen. Hyvä se on!
Kata

Mymskä kirjoitti...

Niin toi veepee! Tuolla nimellä siis kutsuimme sitä silloin, kun se tuli ekan kerran. Ne illat oli aina pyhitettyjä, yksikään jakso ei saanut jäädä väliin. Harvaa sarjaa olen muuten yhtä innokkaasti seurannut...

Joudun tukeutumaan muistikuviin (mikä on ehkä hyväkin), koska en nyt sitä näe. Tallentavaa boksia ei ole, mutta säilyypä nostalgia. Ed oli ihana, mutta mun kaveri tykkäs siitä enemmän. Muhun vetosi se lekuri... Ja sitten se radiojuontaja. En kuolemaksenikaan nyt muista edes nimiä!

Jotenkin leimallista noiden miesten vetovoima. Neuroottisista tai hörhöistä olen kai sitten aina tykännyt :D

Tiina kirjoitti...

Kata, onpas sulla ystävällisiä lukijoita. Pitäisiköhän alkaa blogata kaikesta mitä haluaisi, jos joku lukija lähettelisi niitä sitten minullekin...

Mymskä, joo se oli se tohtori Fleischman (miten lie kirjotetaan) ja sen radiojuontajan nimeä en nyt muista... Se kuitenkin on ihan raamikas mies, mutta minulla on taipumus tykätä aina vähän niistä hassuista miehistä. Kuten Ed. :D

Eeva kirjoitti...

Kuka oli Ed? Se Even mieskö, joka näytti ihan siltä kuin asuisi roskapöntössä? Olin kyllä aika pieni, kun sarjaa katsoin.

Hyvä kuulla, että joku muukin tykkäsi siitä lääkäristä. Ensirakkauteni kun ei tykännyt siitä yhtään, vaan ihaili sitä radiotoimittajaa, jonka puheet minusta olivat tosi tylsiä. Taisin vaan olla liian nuori jaksaakseni seurata kiinnostuneena muuta kuin suoraa toimintaa.

Tiina kirjoitti...

Ei hyvänen aika sentään. :D Jotain rajaa. Ed oli se intiaanipoika.
Nehän oli Adam ja Eve muistaakseni ne tyypit, jotka tulivatkin siihen sarjaan vasta joskus myöhemmin mukaan.