generated by sloganizer.net

14. heinäkuuta 2008

Jee jee hyvä meininki

Enpäs olekaan tänne raportoinut mitään sitten viime kerran. Viikonloppu meni hyvin Tammerfest-painotteisesti. Tai perjantain aktiviteetti ei kyllä varsinaisesti ollut Tammerfestiä, mutta viikonloppu ja baari ja musiikki, niin kuka niitä laskee. Lauantaina hengailtiin vanhan kirjastotalon puistossa, kun siellä oli jo lähes perinteinen ilmaiskonsertti. Viime vuonna sitä ei järjestetty ja toissa vuonna sain siellä valkkarista massiivisen päänsäryn. Tänä vuonna tilaisuus olikin päihteetön, eli toisin sanoen merkatun alueen sisäpuolella ei saanut nauttia alkoholia tai muitakaan päihteitä, vaikka kukapa sitä olisi estänyt jäämästä sen nartsan ulkopuolelle. No, selvisin joka tapauksessa hedaritta tänä vuonna, kun jätin viinin alkon hyllylle ja tyydyin smurffilimsaan.




Tapahtuman pari ensimmäistä bändiä oli melko blaah ja olen nyt varmasti kauhea sovinisti, koska niissä molemmissa oli naislaulajat. Ensimmäinen taisi olla ihan vallan tyttöbändi, sitä ei oikein ehditty kuullakaan kauheasti. En vaan ymmärrä, että miksi naislaulaja on usein (huom! ei aina) synonyymi tylsälle musiikille. Kolmantena esiintyikin sitten oikein vallan piristysruiske, Jaakko & Jay, joka on kuulemma folk punkia. Tykkäsin, ainakin livenä. Poikain meininki oli niin reipasta ja välispiikitkin hauskoja, että tuli hyvä mieli pitkäksi aikaa.


"Otetaanpas olutta."
"Jaa niin mutta täähän on päihteetön konsertti."

"Mutta eikös tuon narun ulkopuolella saa juoda."

"Niin muuten saakin. Lava on tällä puolen."

"Niin muuten onkin."

"Se ei ollut pelkkää tupakkaa."



Kannattaa kuunnella tuolta myspacesta, jos yhtään kiinnostaa. Ainakin biisit Burning ja Sparkplugs tempaavat minut mukaansa. Jaakon ja Jayn (minun on pakko lausua tuo "jaakko ja jei" tai sitten "tsaakko ja tsei", liian monimutkaista [tai tylsää] sanoa "jaakko ja tsei") jälkeen tulikin sitten jotain ihkuja teinifanitus-kajalrokkibändejä ja yksi tylsä, jonka olisin suonut olevan hyvä laulajan ulkoisen olemuksen vuoksi ja sitten viimeisenä jotain rytkeempääkin.



Eväänä oli mukana smurffilimsan lisäksi mm. tuoreita kirsikoita. Vähän parhaita ovat ne. Yritin ihan tosissani tehdä sitä juttuhommelia, jossa kielellä laitetaan kirsikan varsi solmuun suussa, mutta ei se oikein onnistunut. Paitsi että olen melkein ihan satavarma, että yhden kerran sain sen solmuun, mutta solmu ehti aueta ennen kuin kukaan pystyi todistamaan sitä tapahtuneeksi. Vielä mä joku päivä... Alla kuvaaja on yrittänyt hakea jotain innovatiivista näkemystä tähän kirsikka-asiaan.



Hyvä pössis oli tietenkin ja kiva kun oli lämmin sekä sateeton päivä. Vielä alkuviikosta kun sääennuste näytti kovin synkältä lauantain suhteen.



Sunnuntaina koomasinkin sitten kotona koko päivän. Sain tosin vahingossa jopa jotain hyödyllistä tehtyä, kun inventoin vaatekaapistani yhden hyllyn (se ikuisuusprojekti). Nukuin pitkät iltatorkut ja yöllä en saanut unta sitten millään. Pyörin kuumissani sängyssäni ja ajatukset puolestaan pyörivät kuumissaan päässäni. Olen ihmeen vähän väsynyt verrattuna viime yön unen määrään. Eipä tässä ihmeempiä sitten muuten kuulukaan.

Lumellahan oli joku maailman typerin meemi, johon voisin illemmalla vastailla, jos ei tässä parempaakaan tekemistä ole. :D


Ps. Noita postausten luonnoksia tuntuu kertyvän nykyään ihan sikana. Kirjoitan ensin jotain tuohtuneena ja sitten vuodatettuani koko juttu tuntuukin typerältä, enkä saa niitä ikinä julkaistua. Pitäisi varmaan ruveta julkaisemaan niitä ihan keskeneräisinä jonkun tunnisteen "typeriä luonnoksia" tms. alla.

Pps. Olen myös harkinnut pitäisikö ottaa joku sarkasmi-tunniste käyttöön näissä postauksissa. En ole läheskään vakuuttunut siitä, että kaikki ymmärtävät koska tekstini on tarkoitettu sarkastiseksi tai ironiseksi, ehkä jopa itseironiseksi, kuten esimerkiksi tuo kiitospuheeni perjantaina. Kun postauksen perään laittaisi sarkasmi-tunnisteen, niin lukija tietäisi sitten varoa ottamasta minua liian vakavasti. Maailmasta löytyy yllättävän paljon ihmisiä, jotka eivät tajua sarkasmia (tai ainakaan minun huumoriani, heh). Tietty se voi olla myös kirjoittajan vika, jos vitsi ei uppoa. (Tämä ihan vaan ajatelma, ei liity mihinkään lähipostaukseen millään tapaa).

17 kommenttia:

Annikki kirjoitti...

sarkasmi - onko se jokin kasvi?

Tiina kirjoitti...

Joo. Vihreät lehdet, joissa vaaleanpunaiset pilkut.

Maria kirjoitti...

Eihän sitä kukaan tavallinen ihminen muuten tajua, että se on hauskaa. Voisi vielä ruveta huomauttamaan aina *vitsivitsi*, kun lukijan on tarkoitus nauraa.
Mullahan on ironia-tunniste, kun aika usein ketään muuta ei naurata se mikä minua. Pätee tosin myös IRL, ja olen ollut ongelmissa. *nainen, joka nauraa aina, kun kukaan muu ei*

Bloggaustauon aikana kertyi niin paljon aiheita, joita ei millään voi tunkea samaan postaukseen (tai edes kahteen), että luonnoksia on mullakin aika paljon. Sitten ne taas unohtuu jonkun TÄRKEÄMMÄN aiheen alle ja löytyy joskus pitkän ajan päästä... Ja tuntuvat entistäkin pöllömiltä. On tää vaikeeta.

Kivan kuuloista Tammerfestiä! Tsaakko ja tsei se muuten minunkin suussani ja päässäni ääntyy. :D

Jr. Jones kirjoitti...

Taitaa muuten olla aika myrkyllinen, vaikkakin oikein käytettynä erinomainen lääkekasvi - se ironiza. Mahtaa olla melko rautapitoinen?

Tiina kirjoitti...

Mymskä, joo, pitäisköhän ruveta merkkaan ne kohdat, joissa pitää nauraa. :D
Musta tuntuu joskus kanssa, että nauran aina silloin kun ketään muuta ei naurata. Outo?

JJ, joo, se on varsin arsenikkipitoinen kasvi, joten väärin käytettynä se saa tuhoa aikaan.

DorianK kirjoitti...

Huh! Kirsikkapr0noa!

Tiina kirjoitti...

Vai pr0noa. :D :D

DorianK kirjoitti...

No eikö muka ole? Jos tuon jälkimmäisen kirsikkakuvan länttäisi DVD:n kanteen ja kiikuttaisi vuokraamon hyllylle, se olisi varmaan viikossa vuokraustilaston ykkösenä, vaikka takakannen teksti lupailisi dokumenttia Stephen Hawkingista keskellä sademetsää pelastamassa orpoja villieläimiä.

Tiina kirjoitti...

Huih, no nyt rupesi ihan nolottamaan...
Mutta enhän mä tietenkään muunlaisen leffan kanteen tuota huuliani antaisikaan, kuin siihen Stephen Hawkinsin sademetsän orpojen uhanalaisten eläinten pelastusleffaan.

Kami kirjoitti...

When I die!
Bury me!
Hang my balls from a cherry tree!

Elegia kirjoitti...

Kiitospuheesta... Eikös se ollutkaan ihan asiallinen puhe?! En minä siinä mitään ironiaa nähnyt ;D

Minä laitoin sarkasmin tunnisteeksi juuri siksi, etten jaksa selitellä tyyliäni (joskus pitää silti) :-)

Tiina kirjoitti...

Kami, tämä selvä. Tiedämme nyt hautausohjeet.

Elegia, siis toki se oli asiallinen ja tarkoitin ihan joka sanaa mitä sanoin. ;)
Tietty voisi opetella puhumaan asioista vakavasti, eikä aina vain irvailla. Nah... :D

Jr. Jones kirjoitti...

Haluaisin vielä tarkentaa, että otetaanko boltsit siis ensin irti, vai haudataanko kirsikkapuu mukana?

DorianK kirjoitti...

Eikös niitä roikotella tuossa ensimmäisessä kirsikkakuvassa ihan irrallisina voitonmerkkeinä? Arkipäivän "piilotettua" symboliikkaa, varmaankin.

Kami kirjoitti...

Let them get ripe!
And take a bite!
And if they don't taste right then don't blame me!

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen tänä kesänä harjoitellut kirsikanvarren solmimista ja onnistunut peräti kolme kertaa: varmaan on näitä elämän oleellisia taitoja! Tärkeää on valita pitkä ja taipuisa, silloin homma on paljon helpompaa ;)

Tiina kirjoitti...

Marinadi, kyllä mäkin vielä jonain päivänä... :D