Lällällää

Join kello viiden teetä syanidilla ja haastauduin mukaan tämmöiseen juttuhommaan:


Kommentoi tähän postaukseen ja minä annan sinulle kirjaimen. Kirjoita blogiisi 10 sanaa, jotka alkavat kyseisellä kirjaimella ja lisää mukaan selostus, mitä kyseinen sana sinulle merkitsee ja miksi.

Minä sain itselleni siis Elegialta kirjaimen L. Miten olikin kauhean vaikea keksiä ällällä alkavia sanoja...


1. Lentäminen. Linnut, lepakot ja lentokone. Nuo kaikki on L:llä alkavia ja lentävät. Tykkään lentävistä hahmoista (linnut ja lepakot) ja tykkään myös itse lentää (lentokone). Kerran kyllä pelästyin yhtä kaupunkilepakkoa ihan julmetusti, kun se todennäköisesti erehtyi luulemaan minua joksikin hyönteiseksi ja suoritti tarkistuslennon aivan poskeni vierestä. Hyvä, etten pudonnut parvekkeelta. Lentokoneella lentämisessä tykkään tarkemmin sanottuna vain siitä noususta, ja myös jos lentokoneen ikkunasta voi katsella kauniita maisemia. Itse lentomatka on yleensä tosi pitkästyttävä ja laskeutumista vihaan, koska korviini sattuu lähes poikkeuksetta aivan liikaa.

2. Lätyt. Ohukaiset. Räiskäleet. Letut. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, itse suosin lättyjä. En olekaan tainnut saada lättyjä sitten kesän, mutta nyt alkoi tehdä ihan hulluna mieli. Ja mansikkahilloa niiden kanssa.

3. Laulaminen. En ole välttämättä syntynyt kultakurkku suussa, eiku... No en siis ole mikään maailman paras laulaja, enkä edes toiseksi paras, mutta tykkään laulamisesta kovin paljon. En kylläkään julkisesti juuri edellä mainitusta syystä. Kotioloissa lauleskelen kyllä paljon, erityisesti tiskatessa.

4. Lahjat. Minusta on kiva saada lahjoja, mutta oikeastaan vielä kivempaa on lahjojen antaminen. Saatan ostella ihmisille ilman erityistä syytä lahjoja, jos näen kaupassa jonkun aivan kyseisen tyypin näköisen jutun. Ihmisiä on kiva ilahduttaa. Niitän mainetta hyvien lahjojen ostelijana. Valitettavasti läheiseni eivät jaa tätä kykyä kanssani, joten juuri siitä syystä lahjojen vastaanottaminen ei ole yhtä kivaa kuin antaminen. (No vitsi vitsi, ihan hyviä ne lahjat ovat olleet)...

5. Liitulaku. Erinomaisen oiva karamelli, jota nykyisin ei saa enää kuin irtomyynnistä tai jostain sekalaisista pusseista. Tahdon takaisin Liitulaku-karkkipussin! Huomionarvoista on se, että ainoastaan Leafin Liitulaku on se oikea ja alkuperäinen.

6. Lukeminen. Tykkään lukemisesta ja tykkään sellaisista kirjoista, jotka tempaavat mukaansa niin, ettei niitä malttaisi laskea kädestään viiden aikaan aamulla yöllä, kun silmät eivät enää pysy millään auki ja tietää, että aamulla pitäisi päästä ajoissa ylös sängystä. Jos kirja ei tempaa mukaansa, niin sitten en meinaa saada sitä millään luettua loppuun. Mikä on todistettukin, koska minulla on isot pinot kesken jääneitä kirjoja. Ehkä vielä joskus saan ne kaikki luettua loppuun...

7. Lapset. En ole ikinä ollut mitenkään kovin lapsirakas ihminen. Toisaalta voiko ikinä tykätä kaikista lapsista? Enhän tykkää kaikista aikuisistakaan. En ole ikinä oikein ymmärtänyt ja jaksanut innostua, kun joku työkaveri roudaa kuolaavan palleronsa työpaikalle ja sitten kaikki naiset seisovat liioitellun pitkän ajan ringissä sen ympärillä ihastelemassa miten juuri tämä lapsi on aivan erityisen suloinen. Älkää käsittäkö väärin, tykkään kyllä lapsista yksilötasolla, kuten vaikkapa ystävieni lapsista. En ole ikinä myöskään haaveillut omista lapsista. Eihän se mikään pois suljettu vaihtoehto ole, mutta todennäköisesti seuraavan kerran kun saan seksiä, olen jo aivan liian vanha lisääntymään.

8. Lapaset. (Huom. eri asia kuin edellinen kohta, vaikkakin vain yhden kirjaimen erolla). Pienenä sanoin niitä lapasiksi, nykyään puhun tumpuista. Talven yksi harvoista hyvistä puolista on erilaiset lapaset, pipot ja kaulahuivit. Tykkään pitää ja ostella erilaisia iloisen näköisiä ja värisiä tumppuja. Olen myös neulonut parit tumput itse, mutta kaupasta saa kyllä hienompia.

9. Luonto. No se nyt on varmasti tärkeä joka iikalle. Tykkään asustaa luonnon läheisyydessä, mutta tykkään myös asua lähellä keskustaa kaupungissa. Lapsuuden elinympäristöni olikin melko optimaalinen yhdistelmä näitä molempia. Ehkä niiltä ajoilta onkin lähtöisin samanaikainen rakkauteni asfalttiviidakkoon ja luontoon. Tampereella ei ikinä tarvitse montaa sataa metriä kävellä, kun pääsee järven rannalle tai metsään. Mikä on mukavaa.

10. Lanka. Olen pakkomielteinen villalankojen ostelija. Aina kun 7 Veljestä -lankoihin tulee uusia värejä, niin minun on pakko ostaa niitä vähintään yksi kerä per väri. Minulla on aivan mielettömästi villalankakeriä kotona, joko täysiä tai jämiä. Yhteen aikaan tein paljon villasukkia ja lankoja meni melkein samaa tahtia kuin tulikin. Tällä hetkellä neulomiseni on hiukan tauolla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ostaisin lankoja jotenkin vähemmän kuin ennen. Ehei...

Bonussektori: L-Koodi. Yksi lemppariohjelmistani telkkarissa, vaikka en kuulukaan kyseiseen vähemmistöön. Harmillisesti kyseinen sarja on tauolla, kuten ei televisiosta oikein mitään muitakaan katsottavia sarjoja tule nykyään.


Kommentoi oitis, jos haluat että annan sinulle oman kirjaimen. Kirjaimia riittää kaikille!