8. lokakuuta 2008

Spooning leads to forking

Olen varmasti menettämässä vähäisenkin järkeni. Alustuksena kerrottakoon, että viime viikolla etsin tuskissani jotain tiettyä vaatekappaletta vaatekaapeistani ja lopputulos oli sellainen, että olin viskonut raivopäissäni aika paljon vaatteita eteiseni lattialle. Enkä tietenkään ollut jaksanut viikata niitä takaisin kaappeihin, koska se jo ajatuksena rasitti aika paljon. Myöskin kengät sekä kaikenlaiset mainospostit (ei edes ilmaisjakelu vaan osta sitä ja tilaa tätä ja Kelan sanomat ja Kirkkosanomat jne. jne.) usein valtaavat eteisen lattian ennen kuin kiikutan ne paperinkeräykseen (postin siis, en kenkiä). Lopputulos on siis kaaos eteisessä. No, viime yönä en meinannut saada millään unta. Torkuin huonosti ja vatsaan sattui ja alkoi närästääkin, jonka jälkeen aivot rupesivat tekemään ylitöitä ja puski jotenkin ahdistava olo. Jostain syystä kaiken sen ahdistuksen yli nousi tuska eteisen siivottomuudesta. Eihän siinä sitten auttanut muu kuin nousta sängystä ja mennä siivoamaan se eteinen. Neljän jälkeen yöllä. Kun sain sen tehtyä ja hetken rentouduin pelaamalla Poksia, niin menin takaisin nukkumaan ja sainkin oikein hyvin unta. Nyt onkin sitten ihana ja siisti eteinen, mutta onko ketään kotona? Korvieni välissä siis...

Tänään lähdin päivällä käymään Hulluilla Päivillä. Kyllä, ne ovat täällä taas. En jaksanut juurikaan ehostautua. Hädin tuskin vilautin puuterivippaa naamalleni, enkä jaksanut edes kulmakarvoja nyppiä, koska "ei siellä kuitenkaan ketään tuttuja näe". No hah hah. Tietäähän tuon mitä seuraa, kun noin ajattelee. Törmäsin siellä Hullujen Päivien kaaoksessa ja väenpaljoudessa ei-tamperelaiseen serkkuuni sekä hänen mieheensä, jota en ollut aiemmin tavannutkaan. Jotenkin tuntui sellaiselta "kuin etsisi heinää neulasuovasta" [sic] -tilanteelta törmätä siellä sukulaiseen, jota olen nähnyt — en edes muista koska viimeksi. Siinä sitten tulin esitellyksi serkun miehelle tällaisena "luonnonkauniina". No eipä siinä mitään. Onneksi hiukseni sentään olivat puhtaat, enkä ollut lähtenyt missään kotiverkkareissa liikenteeseen. Siinä sitten shoppailimme hetken ja kävimme kahvilla Celtic Housessa, jonka jälkeen erkanimme. Hetkeä myöhemmin törmäsin myös Pelle Miljoonaan.

Keskustassa oli kovasti kunnallisvaaliehdokkaita mainostamassa itseään. Sain parit vaalimainokset tutkailtavakseni, mutta huomaan jostain kumman syystä saaneeni vain kokoomuslaisten lappusia. Joten ei tule kauppoja. Mutta alkoi kyllä hieman huolestuttaa, että näytänkö minä kokoomuslaiselta? Miltä ylipäänsä näyttää kokoomuslainen? Tarvisi kyllä löytää joku ehdokas itselle nopeasti, että voisin mennä ensi viikolla ennakkoäänestämään. Ennakkoäänestys on huippuhieno keksintö, koska vihaan sitä ajatusta, että minun pitäisi sunnuntaina raahustaa jonnekin parin kilometrin päähän äänestämään, kun bussit kulkevat kahdesti tunnissa ja jostain kumman syystä minut on määrätty kauemmalle koululle äänestämään vaikka asun aivan lähellä toista äänestyspistettä. Tänä vuonna minulla on kunnasvaaleissa jopa jonkinlaisia vaatimuksia ehdokkaalleni. En nimittäin suostu äänestämään tyyppiä, joka kannattaa jonkun halvatun hallin rakentamista Sorsapuistoon ja sen Paasikiven-Kekkosentien helvetin tunnelin (tuon voisi kirjoittaa myös yhteen) rakentamista. Nih!

No niin, se politiikasta ja loppuun rokkia. Tämä kappale on ehkä parhaimmillaan tuon videon kanssa. Ilman videota se saattaa olla vähän pitkä ja veteinen.





Ps. Otsikolla ei ole mitään tekemistä minun elämäni kanssa. Toiveajattelua on se...

5 kommenttia:

Mimmu kirjoitti...

Mä en ees halua tietää kuinka järkyttävältä näytin. Aamurutiini kesti tänään normaalin 30 - 60 min sijasta 15 min. Eli melko nopeasti tuli lätkittyä maalit naamaan ja vaatteet päälle.

Alcinoe kirjoitti...

Vaalikone pitää tehdä. Saan taas jonkun äärikommunistin ehdokkaaksi. Huoh.

Joo, sitä joskus kuvittelee, että au naturel on jotenkin vapauttavaa, mutta yleensä se ei sitä ole. Ellei ole lenkillä tjtn.

Toni kirjoitti...

Nehän jotkut taitavat sanoa, että päänsisäinen ahdistus ja kaaoskin helpottaa kun asuinympäristö on siisti ja järjestyksessä. Että liekkö sen takia sait sitte hyvät unet :)

Tiina kirjoitti...

Mimmu, olit varmasti oikein kaunis. :)
Kas kun ei törmätty kaupungilla, kerta siellä näköjään törmäilee ihmisiin. Vaikka en tiedä oltaisko tunnistettu toisiamme niin luonnonkauniina kuin oltiin liikenteessä. ;D

Alccis, vaalikoneilin äsken ja saatoin jopa löytää ehdokkaani...
Se au naturel on vissiin vähän sama kuin jos laittaisi ne karmeimmat mummokalsarit, niin heti kävisi flaksi.

Toni, tuo on kyllä ihan totta. Voin allekirjoittaa sen, että mieleni on paljon parempi kun ympäristö ei ole kaaoksen vallassa. :)

Lumi kirjoitti...

Just, siis tuo on niiiiiiiiii-in totta, että jos lähdet hieman homssuisena juuri tuo ajatus päässä, ettei siellä ketään tuttuja kuiteskaan ole niin kuinkas käykään, ihan varmasti, joka kerta.