3. joulukuuta 2008

3. luukku



***

Vuonna 3008 oli katastrofi käsillä, sillä joulumieli oli kadonnut jonnekin. I, joka oli tontuista nokkelin ja notkein vihreissä spandexeissaan, oli saanut tehtäväkseen löytää joulumieli ja palauttaa se oikealle paikalleen lasikuvun alle pohjoisnavalle, jossa joulukollin valtakunta sijaitsi. Vuonna 3008 magneettinen pohjoisnapa itse asiassa sijaitsi entisen Tampereen kohdalla, koska 21.12.2012 maapallon napaisuus oli muuttunut. Se olikin päivä, jolloin kaikki meni rytisemällä pieleen, koska jääkarhut pakkasivat laukkunsa ja lähtivät. Mutta sekin on jo aivan toinen tarina... I oli joka tapauksessa ollut juuri ripustamassa narulle vihreitä trikoitaan, kun sai puhelun joulukollin kansliasta. Joulukollin pikku apulaiset olivat huomanneet joulumielen kadonneen ja pyysivät I:tä apuun. I pakkasi välittömästi trikoonsa selkäreppuun — niin, hänellä oli niitä trikoita useammatkin kuin vain ne, jotka roikkuivat narulla — ja pinkaisi aluksensa luokse. Hän käynnisti tuon Metsoksi kutsutun aluksensa ja lähti leijumaan sillä eteenpäin. Leijuessaan pari metriä maan pinnan yläpuolella häntä nauratti se vanha tarina, jonka mukaan ihmiset olivat luulleet sitä kirjastoksi. Eihän I noihin kansantaruihin uskonut, eihän kukaan voisi olla oikeasti niin hölmö, eivät edes ihmiset.

***

3 kommenttia:

Annikki kirjoitti...

löytyykö se joulumieli sitten sieltä eteläiseltä magneettinavalta?

Tiina kirjoitti...

Tästähän menisi jännitys, jopa minulta, jos sen kertoisin jo nyt. :D

Elegia kirjoitti...

Jaahas, vai on Tampereesta tullut joulukeskus! Saan nähdä miten trikootonttu onnistuu olemaan apuna joulukollille saadakseen takaisin kadonneen joulumielen.

Tämä on kiva!