generated by sloganizer.net

2. helmikuuta 2008

Once a cheater, always a cheater

Katselin viime yönä televisiosta tuota Cheatersia. (Joo, ei ollut parempaakaan tekemistä). Siinäpä vasta loistava ohjelma. Tai sitten ei... Ensimmäinen petoksen uhri esiintyi hihattomassa paidassa ja hikisenä (kesken salitreenin kuvauksiin tempaistuna?), irvistellen raivoisasti, koska vaimoke ajaa hänet hulluksi. Hulluksi! Ja totuuden kuultuaan tyyppi meinasi mm. oksentaa ja näytti ihan überkärsivältä. Jotenkin siitä tyypistä ei tullut mieleen ihan sellainen ihminen, jolla olisi itselläkään täysin puhtaat jauhot pussissa tai korvien välinen pururata kunnossa. (Lopuksi saatiin vielä dramaattinen uima-allastappelu). Tuli vaan mieleen, että moniko noista Cheatersin palveluja käyttävistä tyypeistä on jotain sairaalloisen mustasukkaisia ja psykoja ukkoja (tai akkoja), joista ei pääse eroon sen enempää hyvällä kuin pahallakaan? (Jälkimmäisessä tapauksessa ukko petti naisystäväänsä naisen kanssa, joka paljastuikin ukon vaimoksi. Jänskää!) Toinen epäilyttävä asia tuossa ohjelmassa on se, että kaikki seksikohtaukset tapahtuvat peiton alla. Harrastaako joku oikeasti seksiä peiton alla? En voi välttyä epäilemästä lavastettua tilannetta. Ja noilla on muuten aina kaikilla autot. Amerikkalaisilla.

Eilen kauppamatkalla ajatuskulkuni oli vähän sitä hammaspesun luokkaa (*) ja tajusin, että minulta ei ole oikeastaan kertaakaan särkynyt sydän oikein kunnolla elämäni aikana. Se on oikeastaan aika pelottavaa, koska en usko juuri kenenkään selviytyvän elämästä ilman vähintään kerran särkynyttä sydäntä. Ja jos sellaista ei ole vielä takana, niin silloinhan sen täytyy olla tulossa, ja se se vasta olikin pelottava ajatus. Tietysti teinirakkauteni oli siivekästä ja veristä (Arto Melleriä lainatakseni), mutta ei sydäntäni pysty särkemään tyyppi, joka ei ensinnäkään koskaan tiennyt tunteistani häntä kohtaan (tai no, ei tiettävästi tiennyt ainakaan) ja jonka kanssa minulla ei koskaan ollut katsekontaktia enempää. Sittemmin miesten kanssa on kyllä ollut vaikeat hetkensä, mutta ei mitään sellaista, minkä laskisin sydämen särkymiseksi. Sanokaa vaikka onnekkaaksi, mutta vähänkö alkoi pelottaa tämän asian tajuamisen jälkeen!

Näihin aatoksiin sopiikin tämä mielestäni kovin kaunis kappale. Tuo video on hassu.


13 kommenttia:

Alcinoe kirjoitti...

Tuo on mielettömän ihana biisi ja videokin on kelpo. Olin sen ihan unohtanut, kun en koskaan aikanaan saanut levyä hankittua, joten kiitos muistutuksesta.

Minullakaan ei ole koskaan sydän särkynyt. Helpolla olemme päässeet.

Tiina kirjoitti...

Mulla on tuo levy, mutta ei siinä oikein muita hyviä biisejä taida olla, kun on jäänyt melkolailla kuuntelematta.

Toivottavasti pääsemme jatkossakin helpolla. :)

Anonyymi kirjoitti...

Onnen pekka!

nimim. Särkynyt sydän

Tiina kirjoitti...

Niin. :(
Halaus Helenalle.

Kami kirjoitti...

Minun sydän on särkynyt laskujeni mukaan ainakin 3 kertaa. Ei siinä mitään, tulen entistä äkäisemmäksi ja vahvemmaksi vaan moisista.

Annikki kirjoitti...

Tiinalle mulla oli oikeestaan asiaa, mutta tuo Kami se vaan on jotenkin niin kultainen sydän aina vaan. nih!

Niin, niin juu minä harrastan seksiä aika usein peiton alla, koska minulla on kylmä :D Ainakin talvisin.

Ja juhpis kertoo, että kaikilla amerikkalaisilla todellakin on autot, koska ne ovat mielettömän halpoja ja bensa on käytännössä ilmaista siellä.

Ja aina jotenkin satun katsomaan cheatersiä ja hurraan kympillä petollisten paljastumista (niin no, voihan minulla ehkä olla jokin häiriö siinä suhteessa).

annikin totuustoimisto kuittaa.

Anonyymi kirjoitti...

Voi vitsi kuinka onnekas sä oletkaan. En sydämen särkymistä toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleni. (jos sellainen olisi) Ennen sydämeni särkymistä sanoin usein, etten edes tiedä mitä rakkaus on. Nyt totisesti tiedän ja tiedän miltä tuntuu menettää se. kun samalla murskaantuu kaikki unelmat, haaveet sekä rakkaus. Jos sydämen särkee, sen kyllä todellakin tietää ja tiedostaa!

DorianK kirjoitti...

Tuo sydämen särkymättömyys voinee tietysti olla ihan hyvää tuuria, mutta saattaahan se olla merkki myös järkevästä suhtautumisesta ihmissuhteisiin (jos sellaista nyt voi ollakaan). Kaikki meistä eivät harrasta melodramaattista The Smiths -henkistä rakkautta vaan osaavat säästää itseään tarpeettomalta mielipahalta.

(Hmph. Vierailut blogissasi saavat minut lähes aina vaihtamaan taustalla soivaa musiikkia. Tällä kertaa se oli sentään oma vika.)

Anonyymi kirjoitti...

Blogistani löytyy sinulle haaste.

Tiina kirjoitti...

Kami, no johan on. En tiedä onko se nyt sitten hyvä asia tulla äkäisemmäksi.

Annikki, no ehkä joo jos on kylmä. Oman kokemuspohjani mukaan siinä tulee aina kuuma. :D
On se Cheaters kyllä hyvää sosiaali( - ja vähän muutakin)pornoa ainakin.

Voimissain, ymmärrän tunteen, koska olen keikkunut kyllä siinä rajamailla välillä.

DorianK, järkevä suhtautuminen ihmissuhteisiin ei kyllä kuulosta ihan omalta toiminnaltani. :D
Minä kylläkään en ihastu kovin helposti, enkä etenkään rakastu, joten ehkä sekin säästää draamalta osaltaan.
Taustamusan vaihtaminen on hyvä juttu, mikäli muutos on positiiviseen suuntaan. :)

Henu, tartun haasteeseen oikopäätä, eli vielä tänään. :)

Maria kirjoitti...

Kun luin nuo sinun perusteesi särkyneelle sydämelle, tulin siihen tulokseen, että olen ihan pönttö, kun annan sen (sydämen) särkyä liian helposti. Sinä olet onnekas, kun olet noin järkevä ja suhteellisuudentajuinen!

Mutta oikeasti minun sydämeni on särkynyt ehkä kaksi kertaa, silloin kun olen ollut ihan oikeasti rakastunut. Ihastumiset saavat pumppuparan joskus säröilemään mutta ei kai se oikein kunnolla rikki mene silloin...

Anonyymi kirjoitti...

Oikein mukavaa musiikkia taasen. ;)

Tuosta sydämen särkymisestä. Eihän se välttämättä säry koskaan, jos on oikein onnekas.

Minun sydänparkani särkyi kerran aika pahasti, mutta se on jo eheä, halkeamia tuskin enää huomaa. Ainoastaan liiallinen varovaisuus tunteitten valtaan antautumisessa muistuttaa minua tuosta traagisesta tapahtumasta. Kaipa siitäkin vielä joskus eroon pääsen... ehkä.

Tiina kirjoitti...

Mymskä, minun "rakkaus"suhteeni ovat olleet sellaista pois hiipuvaa mallia, eikä niinkään crash boom bang -mallia. Mikä sitten on rakastamista ja kerranhan se vaan tarvii...

Sirenita, kiva kun musa kelpaa. :)
Toivon kyllä olevani onnekas tuon särkymisen suhteen. En nimittäin millään jaksaisi enää tässä iässä alkaa rypeä.
Menneet särkymiset ehkä kestääkin jo paremmin (sellaiset parantuneet) kuin ajatuksen siitä, että sellainen olisi vielä edessä!