***
Porovaljakko laskeutui tyhjälle pellolle lähelle joulumielen virallista korjauspajaa. I ja Petteri hypähtivät pois reen kyydistä ja lähtivät kulkemaan kohti pajaa. He ottivat välillä jopa muutaman juoksuaskeleen, koska heillä oli kiire noutaa joulumieli kotiin ja aika oli käymässä vähiin. He rymysivät tuon pienen ja hämärän pajan ovesta sisään. Pöydän takana istui hiukan harmaantunut ukko, joka mulkaisi heitä silmälasiensa ylitse, ja viereisellä tuolilla nukkui kerällä kissa. Kissa oli epäilemättä pajan johtaja. Ukko jatkoi paperiensa pläräilyä ja taustalla kuului kiivas kilkatus, kun ihmiset työskentelivät pajassa. I rykäisi hieman. Kukaan ei kiinnittänyt heihin mitään huomiota. I rykäisi hieman kuuluvammin ja pöydän takana papereita pläräävä ukko nosti katseensa. Hän mulkaisi I:tä ja Petteriä kärttyisen oloisena ja murahti: "No mitäs te haluatte?" "Meillä on täällä eräs... No tuota, joulumieli on ollut korjattavana ja tarvisimme sen pian," I selitti. Ukko katsoi heitä hetken kuin vajaamielisiä ja sitten osoitti sormellaan seinustalla olevia tuoleja käskien I:tä ja Petteriä istumaan ja odottamaan. Eikä heidän auttanut muu kuin istua alas ja odottaa.
***
Kun I ja Petteri olivat odottaneet tovin jos toisenkin, he alkoivat jo hieman hermostua. "Kuulkaa," I huikkasi ukolle pöydän takana, "joko te palvelette meitä kohta?" "Oletteko ottaneet jonotusnumeron?" kysyi ukko. Samalla he huomasivatkin seinän vieressä pienen automaatin,josta saattoi saada jonotusnumeron. Koko paikassa ei ollut ketään muuta asiakasta. Petteri puuskahti ja nousi hakemaan jonotusnumeron. Se oli 0001. Taulussa pöydän yläpuolella luki numero 0000. "Teillä taitaa olla täällä melko kiireistä näin joulun alla," I irvaili, mikä sai ukon mulkaisemaan häntä silmälasiensa ylitse vieläkin pahemmin. "Älä nyt suututa sitä!" Petteri kuiskutti kauhistuneena I:lle. Lopulta, ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen ukko vihdoin nosti suuren karvaisen kätensä, asetteli sitä hetken napin päälle ja mäjäytti kouransa alas, niin että jonotusnumero vaihtui. Kling! I nousi ylös ja käveli pöydän luokse. "Niin?" kysyi ukko ja katsoi I:tä kuin ei lainkaan tietäisi mistä on kyse. "Niin," I toisti, "meillä on ollut joulumieli täällä korjattavana ja tarvisimme sen nyt. Jouluun ei ole enää montaa yötä." "Tilausnumero?" "Öömmm... Ei minulla ole nyt sitä mukana," I pahoitteli. Mies mulkaisi häntä jälleen ja osoitti sormella tuolia, jolta I oli juuri noussut. Kiivasluonteisena tonttuna I meinasi jo protestoida kovaäänisesti, mutta jokin hänen sisällään sanoi, että nyt olisi oikea hetki pitää mölinät mahassaan.
***
Kun I ja Petteri olivat odottaneet tovin jos toisenkin, he alkoivat jo hieman hermostua. "Kuulkaa," I huikkasi ukolle pöydän takana, "joko te palvelette meitä kohta?" "Oletteko ottaneet jonotusnumeron?" kysyi ukko. Samalla he huomasivatkin seinän vieressä pienen automaatin,josta saattoi saada jonotusnumeron. Koko paikassa ei ollut ketään muuta asiakasta. Petteri puuskahti ja nousi hakemaan jonotusnumeron. Se oli 0001. Taulussa pöydän yläpuolella luki numero 0000. "Teillä taitaa olla täällä melko kiireistä näin joulun alla," I irvaili, mikä sai ukon mulkaisemaan häntä silmälasiensa ylitse vieläkin pahemmin. "Älä nyt suututa sitä!" Petteri kuiskutti kauhistuneena I:lle. Lopulta, ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen ukko vihdoin nosti suuren karvaisen kätensä, asetteli sitä hetken napin päälle ja mäjäytti kouransa alas, niin että jonotusnumero vaihtui. Kling! I nousi ylös ja käveli pöydän luokse. "Niin?" kysyi ukko ja katsoi I:tä kuin ei lainkaan tietäisi mistä on kyse. "Niin," I toisti, "meillä on ollut joulumieli täällä korjattavana ja tarvisimme sen nyt. Jouluun ei ole enää montaa yötä." "Tilausnumero?" "Öömmm... Ei minulla ole nyt sitä mukana," I pahoitteli. Mies mulkaisi häntä jälleen ja osoitti sormella tuolia, jolta I oli juuri noussut. Kiivasluonteisena tonttuna I meinasi jo protestoida kovaäänisesti, mutta jokin hänen sisällään sanoi, että nyt olisi oikea hetki pitää mölinät mahassaan.
***
2 kommenttia:
Jännitys tiivistyy...
Voi olla, että minunkin olisi ollut vaikeuksia olla mäjäyttämättä nyrkkiä pöytään. :D
Mutta hienoa, että tonttu on oppinut vähän hillitsemään tulista luontoaan!
Lähetä kommentti