Ai tämä on tämän Mikan biisi! Enpäs ole tiennyt, biisi on kyllä tuttu. Ja kyllä tämä minua jollain lailla hytkyttää, ihan hauska siis. En vaihda kanavaa, jos tulee radiosta, saatan jopa joikua mukana :)
(Tosta uskottavuus-jutusta avauduin jo Minjalla, en viitsi täällä enää... :D)
Oletteko koskaan kuulleet imagosta? Imago tarkoittaa kuvaa tai vaikutelmaa, jonka ihminen haluaa itsestään muille antaa. (Tää liittyy nyt lähinnä siihen, kun kävin lukemassa sen Minjan kommenttilootan).
Mulle on aika selkeätä mitä tarkoitetaan katu-uskottavuudella. Esim. raskaamman rokin tai jonkun gansta rapin kuuntelu voi olla katu-uskottavaa, mutta ei joidenkin poikabändien. Kukinhan saa toki tulkita termin omalla tavallaan, mutta mä näkisin sen näin.
Jos joku haluaa sellaisen imagon, että kuuntelee kaikkea taivaan ja maan välillä, niin siitä vaan aivan vapaasti. Mä taas olen aika tietoisestikin (varsinkin täällä blogissa) luonut itsestäni vähän toisenlaista kuvaa. En mä näe siinä mitään väärää. Mun juttuni on se, että mä en kuuntele paskaa musaa. (Tää Mika nyt ei ole paskaa, kauhean herttainen kaveri, mutta kun en mä tosiaan kuuntele tämän paskempaakaan. ;D)
Sori, ei ollut tuossa yhteydessä ihan noilla sanoilla. Jossain muualla oli se 'hirvee paska', mutta en muista missä, kun näitä foorumeita on niin paljon.
Ethän sä tossa missään vaiheessa sano itse kuuntelevasi Rammsteinia? Ainoastaan arvelet sen vastaavan mulle samaa kuin Prodigy sulle.
Mä yritän vetää AINA rajan siihen, että mä pidän negatiiviset mielipiteeni musiikista täällä oman blogini rajojen sisällä. Jos nyt sinä tai kuka muu tahansa laittaisi jonnekin musiikkia, josta mä en pidä, niin mä pyrin olemaan ennemmin hiljaa kuin sanon mielipiteeni siitä, koska en halua pahoittaa ihmisten mieltä. Sen sijaan täällä mulla on mielestäni lupa temmeltää vapaasti ja käyttää ilmaisua "hirveätä paskaa". Olen pahoillani, jos joku on asiasta eri mieltä ja pahoittaa mielensä, mutta se ei ole silloin mun suunnastani kuitenkaan henkilökohtaista. Siinä on ero sanonko mä jonkun musiikin olevan huonoa tai että minä en kuuntele paskaa musiikkia, vai sanonko että Mymskä kuuntelee paskaa musiikkia.
Kyllä mä varmaan joskus jossain (muualla kuin omalla hiekkalaatikollani) olen sanonut, että en tykkää jostain mistä joku toinen tykkää, mutta yritän kyllä aina tehdä sen korrektisti.
Totta kai sulla on oikeus sanoa mielipiteesi täällä ja ihan missä vaan. Ja niin on kaikilla muillakin. Pahoittelen, että menin tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä (yhdistelin ihan villisti sitä, mitä olet sanonut fb:ssa ja täällä ja tein omia tulkintoja. Virhe.)
No problem. Nyt mä jäin miettimään, että mitä mä olen sanonut fb:ssä... Kyllä mä sielläkin yritän olla dissaamatta toisten musiikkimakua.
Kaipa se oikeus on, mutta yritän silti pysytellä jonkinlaisissa käytöstavoissa enkä sen takia yleensä mene muualle huutelemaan. Oikeasti. Jos joskus toimin hyvän maun vastaisesti, niin siitä saa mulle kyllä huomauttaa. Vaikkei sitä ehkä uskoisi, niin inhoan tosi paljon kenenkään toisen mielen pahoittamista.
Puuttumatta katu-uskottavuuksiin sun muihin; olen pitkään hiljaa mielessäni ihmetellyt käsitettä GUILTY PLEASURE. Siis ihan vaan että mitä se suomeksi tarkoittaa?? :0
Englanninkielentaitoni on ollut vuosia ihan kiitettävää laatua, mutta guilty pleasure ei sano miulle mitään, eikä sanakirjakaan kerro, mutta olen kai sitten vaan vähän tyhmä. =/ Syyllinen nautinto?? Syntinen nautinto? Ensin käsitin asian tietenkin kaksimielisesti ja ajattelin biisiä joka aiheuttaa silkkaa syntistä nautintoa, kertoo semmoisesta tai tuntuu itsestä semmoiselta, mutta ei se sit vissiin ihan niinkään mene..? Vai onko tämä syyllinen nautinto siis just tuota, että olet aina antanut itsestäsi tietynlaisen kuvan ja sitten on olemassa joku biisi joka romuttaisi kaiken jos muut tietäisi?
Mietin tuota katu-uskottavuutta ja sitä että "on häpeällistä tunnustaa pitävänsä jostain", mutta eikös se kohta täyty jo siinä kun piti kertoa se kappale josta ei kukaan uskoisi sinun pitävän? (Oh, Robbie, Robbie... ;D ) Eli miksi sitten pitäisi vielä toistaa tavallaan samaa? :0
- Siis oman Guilty pleasureni aika koettaa jo ylihuomenna joten kaipaan suuresti selvitystä tälle asialle! :D
Siis mä näkisin sen niin, että sellainen mistä on vähän noloa (omasta mielestä) tykätä. Suomenkielisessä versiossa tää oli ihan että "nolo suosikkibiisi". Ei tolle varmaan olekaan mitään suoraa suomennosta olemassa, koska ei se "syyllinen nautinto" jotenkin toimi.
Ne taas on mun mielestäni eri asia, että mistä muut ei uskoisi mun tykkäävän ja mistä taas mun mielestäni on noloa tykätä. Robbie Williams on vaan jotain aika erilaista kuin musiikki jota yleensä kuuntelen, mutta ei mua erityisemmin nolota sen tunnustaminen. No jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei ton Mikankaan tunnustaminen kauheasti nolottanut, mutta kuten sanottua, niin mähän en kauheasti kuuntele sellasta musiikkia mikä musta ei ole katu-uskottavaa. ;D
No omasta mielestäni taas käsite "syntinen nautinto" toimisi; varmaan jokaisella on joku biisi joka saa veren virtaamaan lämpöisempänä, tanssimaan kuumeisemmin tai vaikka haluamaan rakastella juuri sen biisin tahtiin - tai mitä ikinä tuntoja nyt sitten kullekin nouseekaan, semmoisia kuitenkin jotka saa punan kohoamaan poskille, tavalla tai toisella =)
Mutta toisaalta, mistäs minä tiedän... Ehkä kaikki eivät tosiaan KOE musiikkia ylipäätään yhtä syvästi, ja/tai syvimpien tuntojen ilmaisijana, kuin toiset. :)
Mutta okei, lähden siis tälle linjalle, kiitos, ja kaivelen luurankoja komerosta, niitähän nimittäin riittää - ja se ei sitten kyllä tiedä hyvää!! :D :D
Niiiiiin, mutta kun se guilty pleasure ei tarkoita tuota. Niin siinä tapauksessa se juuri siksi ei toimi.
Wikipedia sanoo: "A guilty pleasure is something one enjoys and considers pleasurable despite feeling guilt for enjoying it. Often, the "guilt" involved is simply fear of others discovering one's lowbrow or otherwise embarrassing tastes, rather than actual moral guilt. Fashion, music, and food (especially unhealthier foods high in sugar and/or fat) can be examples of guilty pleasures."
21 kommenttia:
Ai tämä on tämän Mikan biisi! Enpäs ole tiennyt, biisi on kyllä tuttu. Ja kyllä tämä minua jollain lailla hytkyttää, ihan hauska siis. En vaihda kanavaa, jos tulee radiosta, saatan jopa joikua mukana :)
(Tosta uskottavuus-jutusta avauduin jo Minjalla, en viitsi täällä enää... :D)
Oletteko koskaan kuulleet imagosta? Imago tarkoittaa kuvaa tai vaikutelmaa, jonka ihminen haluaa itsestään muille antaa. (Tää liittyy nyt lähinnä siihen, kun kävin lukemassa sen Minjan kommenttilootan).
Mulle on aika selkeätä mitä tarkoitetaan katu-uskottavuudella. Esim. raskaamman rokin tai jonkun gansta rapin kuuntelu voi olla katu-uskottavaa, mutta ei joidenkin poikabändien. Kukinhan saa toki tulkita termin omalla tavallaan, mutta mä näkisin sen näin.
Jos joku haluaa sellaisen imagon, että kuuntelee kaikkea taivaan ja maan välillä, niin siitä vaan aivan vapaasti. Mä taas olen aika tietoisestikin (varsinkin täällä blogissa) luonut itsestäni vähän toisenlaista kuvaa. En mä näe siinä mitään väärää. Mun juttuni on se, että mä en kuuntele paskaa musaa. (Tää Mika nyt ei ole paskaa, kauhean herttainen kaveri, mutta kun en mä tosiaan kuuntele tämän paskempaakaan. ;D)
Mun mielestä sä kuuntelet aika paljon paskaa musaa. Se nyt vaan on se kuva, jonka olet itsestäsi antanut.
Kun asioistahan voi olla montaa mieltä.
Heh. Mentiinkin sitten henkilökohtaisuuksiin kätevästi.
Catfight!
Nah...
Nah... Mutta jos mulle sanotaan suoraan, että kuuntelen hirveätä paskaa, niin saan minäkin sanoa. ;)
Koskas sulle niin on sanottu ja kenen toimesta?
Jos väität että minä, niin pyytäisin osoittamaan sen kohdan.
https://www.blogger.com/comment.g?blogID=9208809441153536074&postID=7047103838933315899&isPopup=true
Sori, ei ollut tuossa yhteydessä ihan noilla sanoilla. Jossain muualla oli se 'hirvee paska', mutta en muista missä, kun näitä foorumeita on niin paljon.
Ethän sä tossa missään vaiheessa sano itse kuuntelevasi Rammsteinia? Ainoastaan arvelet sen vastaavan mulle samaa kuin Prodigy sulle.
Mä yritän vetää AINA rajan siihen, että mä pidän negatiiviset mielipiteeni musiikista täällä oman blogini rajojen sisällä. Jos nyt sinä tai kuka muu tahansa laittaisi jonnekin musiikkia, josta mä en pidä, niin mä pyrin olemaan ennemmin hiljaa kuin sanon mielipiteeni siitä, koska en halua pahoittaa ihmisten mieltä. Sen sijaan täällä mulla on mielestäni lupa temmeltää vapaasti ja käyttää ilmaisua "hirveätä paskaa". Olen pahoillani, jos joku on asiasta eri mieltä ja pahoittaa mielensä, mutta se ei ole silloin mun suunnastani kuitenkaan henkilökohtaista.
Siinä on ero sanonko mä jonkun musiikin olevan huonoa tai että minä en kuuntele paskaa musiikkia, vai sanonko että Mymskä kuuntelee paskaa musiikkia.
Kyllä mä varmaan joskus jossain (muualla kuin omalla hiekkalaatikollani) olen sanonut, että en tykkää jostain mistä joku toinen tykkää, mutta yritän kyllä aina tehdä sen korrektisti.
Totta kai sulla on oikeus sanoa mielipiteesi täällä ja ihan missä vaan. Ja niin on kaikilla muillakin.
Pahoittelen, että menin tekemään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä (yhdistelin ihan villisti sitä, mitä olet sanonut fb:ssa ja täällä ja tein omia tulkintoja. Virhe.)
Sepä tästä.
No problem.
Nyt mä jäin miettimään, että mitä mä olen sanonut fb:ssä... Kyllä mä sielläkin yritän olla dissaamatta toisten musiikkimakua.
Kaipa se oikeus on, mutta yritän silti pysytellä jonkinlaisissa käytöstavoissa enkä sen takia yleensä mene muualle huutelemaan. Oikeasti. Jos joskus toimin hyvän maun vastaisesti, niin siitä saa mulle kyllä huomauttaa.
Vaikkei sitä ehkä uskoisi, niin inhoan tosi paljon kenenkään toisen mielen pahoittamista.
Höh.
Entäs mutapaini? (hän kysyy optimistisesti.)
In your dreams. ;)
Puuttumatta katu-uskottavuuksiin sun muihin; olen pitkään hiljaa mielessäni ihmetellyt käsitettä GUILTY PLEASURE. Siis ihan vaan että mitä se suomeksi tarkoittaa?? :0
Englanninkielentaitoni on ollut vuosia ihan kiitettävää laatua, mutta guilty pleasure ei sano miulle mitään, eikä sanakirjakaan kerro, mutta olen kai sitten vaan vähän tyhmä. =/ Syyllinen nautinto?? Syntinen nautinto? Ensin käsitin asian tietenkin kaksimielisesti ja ajattelin biisiä joka aiheuttaa silkkaa syntistä nautintoa, kertoo semmoisesta tai tuntuu itsestä semmoiselta, mutta ei se sit vissiin ihan niinkään mene..? Vai onko tämä syyllinen nautinto siis just tuota, että olet aina antanut itsestäsi tietynlaisen kuvan ja sitten on olemassa joku biisi joka romuttaisi kaiken jos muut tietäisi?
Mietin tuota katu-uskottavuutta ja sitä että "on häpeällistä tunnustaa pitävänsä jostain", mutta eikös se kohta täyty jo siinä kun piti kertoa se kappale josta ei kukaan uskoisi sinun pitävän? (Oh, Robbie, Robbie... ;D ) Eli miksi sitten pitäisi vielä toistaa tavallaan samaa? :0
- Siis oman Guilty pleasureni aika koettaa jo ylihuomenna joten kaipaan suuresti selvitystä tälle asialle! :D
Siis mä näkisin sen niin, että sellainen mistä on vähän noloa (omasta mielestä) tykätä. Suomenkielisessä versiossa tää oli ihan että "nolo suosikkibiisi". Ei tolle varmaan olekaan mitään suoraa suomennosta olemassa, koska ei se "syyllinen nautinto" jotenkin toimi.
Ne taas on mun mielestäni eri asia, että mistä muut ei uskoisi mun tykkäävän ja mistä taas mun mielestäni on noloa tykätä. Robbie Williams on vaan jotain aika erilaista kuin musiikki jota yleensä kuuntelen, mutta ei mua erityisemmin nolota sen tunnustaminen. No jos ihan rehellisiä ollaan, niin ei ton Mikankaan tunnustaminen kauheasti nolottanut, mutta kuten sanottua, niin mähän en kauheasti kuuntele sellasta musiikkia mikä musta ei ole katu-uskottavaa. ;D
No omasta mielestäni taas käsite "syntinen nautinto" toimisi; varmaan jokaisella on joku biisi joka saa veren virtaamaan lämpöisempänä, tanssimaan kuumeisemmin tai vaikka haluamaan rakastella juuri sen biisin tahtiin - tai mitä ikinä tuntoja nyt sitten kullekin nouseekaan, semmoisia kuitenkin jotka saa punan kohoamaan poskille, tavalla tai toisella =)
Mutta toisaalta, mistäs minä tiedän... Ehkä kaikki eivät tosiaan KOE musiikkia ylipäätään yhtä syvästi, ja/tai syvimpien tuntojen ilmaisijana, kuin toiset. :)
Mutta okei, lähden siis tälle linjalle, kiitos, ja kaivelen luurankoja komerosta, niitähän nimittäin riittää - ja se ei sitten kyllä tiedä hyvää!! :D :D
Niiiiiin, mutta kun se guilty pleasure ei tarkoita tuota. Niin siinä tapauksessa se juuri siksi ei toimi.
Wikipedia sanoo:
"A guilty pleasure is something one enjoys and considers pleasurable despite feeling guilt for enjoying it. Often, the "guilt" involved is simply fear of others discovering one's lowbrow or otherwise embarrassing tastes, rather than actual moral guilt. Fashion, music, and food (especially unhealthier foods high in sugar and/or fat) can be examples of guilty pleasures."
Noniiiiin, nyt tuli kunnollinen, kirjaimellinen selvennys, jolle ei jää tulkinnan varaa! :D
- Onneksi joku jaksaa KVG kun itselle ei moinen tullut mieleenkään, kiitos tästä! =)
No problem! :)
Mä googlasin sitä jo silloin kun ite tein tän kohdan, etten vaan ole ymmärtänyt väärin. :D
:D
Lähetä kommentti