13. joulukuuta 2010

Nainen joka vihaa huonoja loppuja ja elokuvien pätkimisiä

Hei te kaikki tuon Miehet jotka vihaavat naisia -elokuvan nähneet, tai ainakin sen tv-version, alkuperäisestä leffasta minulla ei ole tietoa. Olenko ainut, jonka mielestä se elokuvan loppu oli ihan pläts ja pliisu? Leffa oli alusta alkaen täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ja mitä tapahtuu viimeisen viidentoista minuutin aikana? Yhtäkkiä se yksi löytyykin elävänä jostain Australiasta ja tralala happy ending viidessä minuutissa. Mutta kaikista pöljintä siinä lopussa oli se, kun se Lisbeth nyt sitten nosti rahat siltä joltain tililtä ja lähti minne lie maailman ääriin. Ja sitten se oli tietysti tallentunut valvontakameralle, jossa näkyi aivan todella selkeästi naisen kasvot, mutta blondi peruukki tietysti oli niin hämmentävä, että kukaan muu kuin se yksi hemmo ei sitä tietenkään tunnista. Tosi uskottavaa. Paitsi tietysti jos seuraava elokuva jatkuu jotenkin loogisesti tämän elokuvan lopusta. Mitä epäilen. Jotenkin vaan tuntuu, että muutaman tunnin mittaiseen jännitysnäytelmään oltiin tehty aivan liian helpot viimeiset 15 minuuttia. No, keskittymiskykyni oli kyllä kultakalan luokkaa koko leffan ajan, mutta silti olisin toivonut jotenkin vähän vähemmän laimeata loppua. Onko kirjan loppu paremmin tehty vai ei, en tiedä.

Sitä paitsi MTV3:n tapa näyttää näitä ns. elokuvia on maailman rasittavin. Kuinka sitä mitenkään voi tulla imaistuksi mukaan jännitykseen, kun elokuva on ensinnäkin jaettu kahtia kahdelle eri sunnuntaille. Mutta jotta tässä ei olisi vielä kaikki, se on jaettu myös kahtia sen yhden sunnuntain aikana, koska Kymmenen uutiset ja sää ja mää on pakko näyttää siinä välissä. Ja sen lopun aikaa kun sitä elokuvaa vihdosta viimein todella näytetään, niin se on pätkitty kymmenen minuutin pätkiin niillä turkasen mainoskatkoilla! Voi elämä. Olisi varmaan kannattanut katsoa nuo elokuvat ihan muunlaisena elämyksenä kuin Kolmosen näkemyksenä asiasta.

9 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

Kolmosen näkemys asiasta kuulostaa olevan hanurista. Kakkosleffa jatkuu muistaaksein aika lailla ykkösen perästä, tai ainakin silleen tavallaan loogisesti. Ja ykkösen loppu on kyllä aika samanlainen kuin kirjassa, jos nyt en taas ihan hirveän väärin muista.

Mutta kaiken kaikkiaan kirjoissa on niin paljon sitä kamaa, että elokuvan tekeminen niistä on ollut hirveää tiivistämistä. Olikohan se nyt se kolmas leffa, joka olikin sitten ihan kamalaa scheissea.

Mutta Lisbeth on tavallaan ihan cool. Ja Mikael aika hottis, silleen keski-ikäisellä ruotsalaistavalla. Ju nou.

Tiina kirjoitti...

No jos se seuraava leffa jatkuu tuosta silleen järkevästi, niin ehkä sitten voin antaa anteeksi tuon lopun heppoisuuden. Ehkä. Oli se silti vähän jotenkin pläts.

Lisbeth on kyllä tosi cool, tykkäsin Noomi Rapacen roolisuorituksesta ehkä eniten koko leffassa. Tää on taas näitä, että jos tykkäisin naisista, niin...
Mikaelin hottiutta taas en oikein tajua, ruotsalaiset keski-ikäiset ei varmaan ole mun juttuni, joten sen niiden romanssityngän olisi ihan hyvin voinut jättää pois koko leffasta. Minun mielestäni. :D

Mä olen muuten aloittanut lukemaan sitä ekaa kirjaa, mutta en ole päässyt puusta pitkälle, kun se alku oli sellaista loputonta talousjorinaa. Ehkä vielä joskus pääsen sen alun ylitse.

Tiina kirjoitti...

Tuo elokuvan katkominen tuo mieleen muistoja kolmosen alkuajoilta, jolloin maanantaielokuva alkoi aina kello 21 ja tottakai silloinkin kymppiuutiset tulivat aina kesken elokuvan ja elokuva jatkoi taas sitten sään ja urheilun jälkeen.
Luulin että noista olisi päästy lopullisesti eroon.

Dårka kirjoitti...

Olik toi se pätkä missä oli semmone feministin alku millä oli naama täynnä läväreitä, typerä tatska ja rumat tissit? Onneksi en katsonut kun oksettaa. HYI YÄK.

Kakkia pasgaa sitä saakin tehdä.

Muuten olen sitä mieltä, että sä Tiina olet oikeassa ton rainojen pätkimisen suhteen.

Varjo kirjoitti...

En ole noita leffoja katsellut, mutta koko trilogian olen lukenut. Leffan tekeminen niistä jättikirjoista lienee aika haastavaa.

Mutta loppu tosiaan vaikutti tutulta, tosin kirjassa mielikuvitus naamioi rahannoston paremmin, joten on ihan loogista, että vain yksi tunnistaan Lisbethin ;)

Zepa kirjoitti...

Sama vika, en oo leffoja nähnyt mutta kirjat on tehneet suuren vaikutuksen ensin suomeksi ja uusintakierroksella ruotsiksi. Samalla kun lukee, tulee katsottua tosi hyvä leffa omassa päässä - vähän pelottaiskin katsella jonkun muun tekemä leffa sen oman leffan jälkeen...

Tiina kirjoitti...

Tiina, joo, siis tää mainoskatkojen määrähän jotenkin vapautui tässä hiljattain, tai lisääntyi, joten nyt ne revittelee oikein kunnolla. En usko, että mainoskatkojen määrä on suoraan verrannollinen mahdollisten mainoksien innoittamien ostosten määrään...

Dårka, öö, mmmmkei... On sulla kans mielipiteet.

Varjo, totta, että leffasta täytyy jättää aina pois jotain olennaista kirjoista. Tarttis varmaan lukea se kirja loppuun joskus. Mä olen vaan aina erityiskriittinen, jos musta tuntuu, että elokuvaan on tehty "helppo" loppu. Vähän niin kuin lopussa olis lakannut huvittamasta tehdä enää kunnolla ja on juosten kustu se loppuun.

Zepa, joidenkin kirjojen ja hahmojen kanssa kyllä käy niin, että ne kuvittelee mielessään eikä sitten oikein haluaisi nähdä elokuvaversiota, ettei oma leffa mene pilalle sen jälkeen. Mullakin on ollut sellasia joskus, tosin en nyt just muista yhtään esimerkkiä.

yllätystyttö kirjoitti...

Aamen!

Oon marmattanut nyt tästä elokuvaperseilystä reilun viikon: ensimmäinen "väkisin puolitettu" osa jäi ihan vaiheeseen ja tympi niin hirveästi se alkuperäisen leffan katkaisu ja eilen vitutti sit tuo loppu. Kirja on ihan sairaan hyvä, mutta tuo leffan loppu jäi ihan liian auki. Siis jos en ois ennakkoon lukenut sitä kirjaa.

Ja sitten! Miten voi ihanein Martin Beck olla limanuljaska Martin Vanger?? Eikö löytynyt koko ruotsin maasta toista näyttelijää??

nimimerkillä: ahdistunut itä-suomesta

Tiina kirjoitti...

Hyvä ahdistunut Itä-Suomesta, minuakin nyppii mainitsemasi asiat. Vaikka en ole Beckiä koskaan katsonutkaan kuin sivusilmällä, niin tuntui hassulta nähdä kyseinen mies jonkun toisen Martinin roolissa.
Tulen myös yhä vakuuttuneemmaksi, että minun on tuotapikaa tartuttava kirjaan yhä uudestaan. Tuollahan se hyllyssä minua odottelee.