30. tammikuuta 2008

30 v. ja neitsyt

Ihan ensiksi kiitoksia kovasti kaikille, jotka onnittelivat minua tästä jo vuoden kestäneestä suurenmoisen nousujohteistesta bloggaamisesta. Kiitos, kiitos. Wille sai sen naisen siitä kakun päältä ja loput saivat syödä kakun. Olen väsynyt, mutta onnellinen. Parhaani olen tehnyt ja keskittynyt vain omaan suoritukseeni. Oli huono keli ja sukset lipsuivat.

Olen muuten vihannut mielessäni (ja ehkä vähän ääneenkin) tuota liukkauta ja muhkuraisuuttaa ulkona noilla kävelyteillä ja jalkakäytävillä. Tänään sitten minulle selvisi syyllinenkin siihen ja muutamaan muuhunkin asiaan. Soo soo.

Mietin tässä, että pitäisikö minun aloittaa sellainen juttu, että oppisin tai tekisin joka päivä jotain uutta, mitä en ole koskaan ennen tehnyt tai mitä en ole tiennyt, siihen saakka kunnes täytän sen 30. Siitä voi kyllä tulla hieman haasteellista. (Tietysti koska tiedän lähes kaiken ja olen tehnyt melkein mitä vaan, heh.) Voin kuitenkin kertoa tämän päivän uudet jutut:

  • Opin, mitä tarkoittaa bioluminesenssi. Sehän on tietysti sitä, kun esimerkiksi kiiltomato loistaa pimeässä ja se syntyy kemiallisessa reaktiossa, jossa lusiferiini-pigmentti hapettuu lusiferaasi-nimisen entsyymin katalysoimassa reaktiossa. Kosubstraattina tässä reaktiossa toimii adenosiinitrifosfaatti (ATP). Tämä selvä.

  • Keitin riisiä ensimmäistä kertaa sitten yläasteen köksätuntien. Ihan tosi. En ole ikinä ennen tehnyt itselleni ruoaksi mitään millä olisi jotain tekemistä riisin kanssa. Ehkä puistelette siellä päätänne ja pyörittelette silmiänne, mutta totta se on. Puolustuksenani voin sanoa, että olen vasta viime vuosina alkanut tykätä riisistä ja en vaan ole tullut ostaneeksi sitä kotiin aikaisemmin. Toki nytkin keitin sitä viiden minuutin pikariisiä. Tässä nyt koko päivää ole aikaa...

Että sellaista. Ehdotuksia päivän uudeksi asiaksi saa antaa kommenttiosastolla.

11 kommenttia:

Alcinoe kirjoitti...

Runo ulkoa! (jokin ihan lyhyt vaan)

Tiina kirjoitti...

Osaan kyllä jo yhden runon ulkoa, joten se ei olisi ihan uusi asia. Paitsi laskettaisiinko se, jos opettelisi uuden runon...

Wille kirjoitti...

Keksit vielä itse sen runon. Ja kiitos naisesta. Laitoitko postissa tulemaan?

Tiina kirjoitti...

Laitoin sen jalkaisin tulemaan sinne Siwan nurkalle. Käypäs välillä tsekkaamassa näkyykö. ;D

Annikki kirjoitti...

Voisit käydä pyytämässä rahaa niiltä keskustan kerjääjiltä jahka ne kevään korvalla taas ilmestyy. :P

(jaetaan saalis!)

Tiina kirjoitti...

Joo, antaskohan ne?

Anonyymi kirjoitti...

Hmm... itseasiassa kokeilin muutama kuukausi sitten tuota joka päivä jonkin uuden tekemistä tai jonkin vanhan tekemistä toisin.

- Valitsin kaupassa toisenlaiset kärryt...
- Tein aamurutiinini eri järjestyksessä.
- Söin etanoita (mikä oli hyvä)
- Puin tarkoituksella eri paria olevat sukat.

jne. Ei se loppujen lopuksi niin kauhean vaikeaa ole. Seuraavaksi vaan kun kävelet bussilta kotiin, niin voit kävellä matkan ojanpohjaa... tusin sinä juuri sen ojan pohjaa olet koskaan ennen kävelly... heheheheh:)))

No joo, mutta itse kyllästyin/unohdin koko homman noin kuukauden jälkeen.

-Euggis-

Tiina kirjoitti...

Taidan odottaa tuota alkukesää ennen kuin menen sinne ojan pohjalle kävelemään... :D
Olen kyllä saattanut kyllästyä koko hommaan jo tänään.

Anonyymi kirjoitti...

Hei joo mä se olen O/ Syyllinen lähes kaikkeen! Tänäänkin on pitänyt hirveetä kiirettä, kun on pitänyt jäädytellä katuja..

Ai että joka päivä jotain uutta.. hmm. Emmä ny keksi kun pitää mennä tekeen jäyniä.. kerron kun keksin. Moro!

Anonyymi kirjoitti...

YRITIN LAITTAA.. oho sori.. siis yritin laittaa Elman tohon äskeiseen kutsumanimeksi, mutta Bloggerin Veijo on vissiin vihastunut mulle, koskapa olen käynyt kerran kippaamassa kärryllisen klemmareita sen palvelimeen.
Niin että sori ny tästäkin ;)

Terkuin anonyymi-Elma

Tiina kirjoitti...

Okei, oletan kaikkien anonyymisekoilijoiden olevan tästä eteenpäin Elma. ;)

Voisit jo lopettaa sen katujen jäädyttelyn kyllä...