3. maaliskuuta 2008

Atsii!

Aloitin tänään vihdoin sen projektin, mikä minun piti aloittaa jo viime elokuussa. Nimittäin vaatekaappini inventaarion. Sain tyhjennettyä kolme hyllyä ja lopputuloksena järjetön kasa vaatteita eteiseni lattialla ja kolme muovikassillista pois heitettäviä vaatteita. (En ole vielä ihan täysin päättänyt mihin ne toimitan). Nuo hyllyt olivat siis todella täyteen tungettuja, joten niitä vaatteita riitti...

Tosi vaikeaa hommaa tuo vaatteiden pois heittäminen. Osa vaatteista on sellasia, joista olen tykännyt ja joita joskus olen käyttänytkin, mutta en enää vuosiin. Niistä luopuminen tuntuu vaikealta. (Melkein haikealta). Sitten on sellaisia vaatteita, joita en ole koskaan oikeastaan pitänyt ja tuskin tulen koskaan pitämäänkään, mutta silti ajattelen, että mitä jos joskus kuitenkin... Ja sitten on niitä, joihin toivon vielä jonain päivänä taas mahtuvani. Nuo kaikki pitää kyllä heittää kylmästi pois vaan.

Muutama vuosi sitten oli muotia kauhean lyhythelmaiset t-paidat. Niillä saa tänä päivänä heittää vesilintua, koska nykyisin paidat ovat (onneksi) pidempihelmaisia. Yhtenä syksynä myös petroolin väriset vaatteet olivat tosi in. Ostin jokusen sen värisen vaatteen, enkä sitten niitä juuri koskaan käyttänyt, koska en tuntenut sitä omaksi värikseni. Heitin niitä petroolin värisiäkin vaatteita pois, paitsi ne, jotka muistin ostaneeni Lontoosta. Niin kuin se nyt mitään mihinkään vaikuttaisi, mutta en vaan tohtinut heittää niitä menemään. Ja kaiken huipuksi löysin kaapista yhdet vaaleat täysin kelvolliset ja melkein käyttämättömän näköiset H&M:n farkut. En käsitä miksen ole niitä käyttänyt. Ehkä muistan sen, kun seuraavan kerran niitä käytän.

Nyt vähän ahdistavat nuo vaatekasat tuossa eteisessä (voi kunpa olisi enemmän tilaa levittää ja lajitella noita vaatteita), mutta ehkä saan tämän viikon aikana tuon projektin tehtyä ja paikat siivottua. Yritän olla ahdistumatta.

En sitten oikein muuta ole tänään tehnytkään. Nyt voisin möllötellä telkkaria loppuillan.

Ai niin, tuo otsikko viittasi siihen, että olen tänään aivastellut paljon.

14 kommenttia:

Riikkis kirjoitti...

Liiallisen vaatteen kertyminen on tosi tympeää, kun sitten kaapit tursuavat ihan turhaan. Voi sitä riemua, kun saa luovuttua jostain ja kaappiin mahtuu taas.

Annoin sinulle blogissani vielä yhden ison E:n :)

Tiina kirjoitti...

Se on kyllä. Pitäis varmaan muuttaa vähintään joka toinen vuosi, niin ei pääsisi vaatekaapit noin pursuamaan. (Mikäli muutossa heittäisi turhia menemään).

Kiitos kovasti E:stä! :)

Annikki kirjoitti...

höh, joko se petroolinvärinen meni pois muodista? se kun sattuu sopimaan minulle erittäin hyvin ja havahduin siihen tälleen jälkijunassa.

Onneksi ei taudit tartu näin tikitaalisesti, muuten saisit tehdä paljon muutakin kuin aivastella. (olet kuitenkin vain penkonut niitä vaatteita niin paljon, että ilma on täynnä pölyä)

Tiina kirjoitti...

Eiköhän sitä petroolia saa käyttää, vaikka se nyt ei justiinsa muodin korkeimmalla aallonharjalla olisikaan. :D

Luulen kanssa, että se aivastelu johtui juuri noiden vaatteiden penkomisesta.

Junior Jones kirjoitti...

Tuo on hieno ilmiö, että "Nämä on vielä ihan hyvät, kunhan muutaman kilon tästä tiputan..." Minullakin on muutamat tuollaiset housut.

Henkilökohtaisesti niin köyhä, ettei vaatekaapissa yleensä ole kovinkaan montaa käyttökelpoista vaatekappaletta. Loput on sitten sellaisia pahanpäivänvarallemaalauslumppuja, niitä kyllä riittää, vaikka olen yrittänyt niitä heitellä poiskin.

Elina kirjoitti...

Minulla olisi sama urakka edessä. En edes viitsi purkaa laukkuja ennen kuin saan siivottua vaatekaapit. Muuten käy niin, että vain sullon rätit jonnekin.

Olisipa kokonainen vaatehuone käytössä. Sellainen, jossa on paljon rekki- ja hyllytilaa! Minustakin on kamalaa heittää vaatteita pois, vaikken uskoisi niitä käyttävänikään. Minussakin elää se asenne, että "jos nyt kuitenkin joskus tuota käyttäysin, vaikken ole sataan vuoteen sitä käyttänyt" ;)

Mimmu kirjoitti...

Toi vaatehuoneen tavaroiden ulos veto ja läpikäyminen sekä tietysti takaisin niiden vaatteiden laitto, on mun lempipuuhaa. Viime vuonnakin taisin tehdä sen kolme kertaa ja joka kerralla lähti Ikean-kassillinen vaatetta keräykseen. Tänä vuonna en ole vielä inventaariota ehtinyt tehdä, mutta eiköhän sekin pian tule taas eteen, kun alkaa olemaan niin kivasti, että saa rankata vaatteita pois siksi, kun ne ovat liian isoja :)

Mymskä kirjoitti...

Minä otin muuton jälkeen sellaisen käytännön, että aina kun ostan jotain uutta (vaatetta, astioita tai melkein mitä tahansa), pitää samalla luopua jostain vanhasta. Sillä tavalla ei pääse kertymään turhaa tavaraa... Tai ainakaan ihan niin paljon, kuin jos ostaisi aina vain uutta vanhan lisäksi.
Minä vihaan turhaa tavaraa, se ahdistaa. Toisaalta tämä köyhyys on opettanut siihenkin, että olen huomannut, etten tarvitse oikeastaan mitään. Hyvin vähällä tulee toimeen...
Ja tuolla systeemilä on tavaran paljous pysynyt melko mukavasti kurissa!

Minä kannan kirppikselle (esim. Fida) kaiken ylimääräisen, niin ei tarvitse tuntea omantunnon pistoksia kaatopaikkojen kuormittamisesta. Sinne on mennyt kassikaupalla tavaraa. Joku saattaa vieläpä tarvita juuri sitä, mitä minä en enää.

Ja niitä "jos mä kuitenkin vielä joskus tähän mahdun" -ajatuksesta ja -vaatteista olen jo luopunut. Sitten, jos joskus olen niissä mitoissa, en takuulla ala kaivella kaapista mitään vanhoja riepuja, vaan hauan ostaa uusia. Joten ulos vaan sellaisert.

purrrrina kirjoitti...

Mäpäs otin ja nukuin aamuluennon ohi ja vielä ihan tarkoituksella. Nyt mätän naamaan muroja ja pohdin jaksanko mennä edes iltapäivän luennolle. Huvittaisi käpertyä sänkyyn hyvän kirjan kanssa ja heittää hyvästit koululla tänään. No, menen kai kuitenkin, kun Omatunto alkaa muuten kolkuttaa.

Munkin pitäisi tehdä sama vaatekaappisiivous. Kamala sotku ja sekamelska vallitsee mullakin.

Kami kirjoitti...

H&M:n tuotteissa on se vika että pikkulasten tekemät vaatteet eivät kestä aikuisten käytössä. Nopeimman hajoajan titteli menee H&M:n vaatteille.

Tiina kirjoitti...

JJ, juu, se on valitettava ilmiö myöskin.
Minäkin jätän joitain lumppuja elikäs t-paitoja sitä varten, että käytän niitä hiuksia värjätessä. Ei tarvi pelätä vaatteiden sotkeentumista, mutta ei myöskään tarvi hyppiä alasti hiusväri päässä. Kauhean kätevää.

Elina, sitä tuntuu olevan liikkeellä. :) Minäkin haluaisin ehdottomasti vaatehuoneen ainakin sitten isona, jos vaikka ostan oman asunnon.

Mimmu, sulla on sitten onnekkaasti päin, jos ne vaatteet on liian isoja. Eikä liian pieniä, kuten eräillä... :D

Mymskä, tuo oliskin kauhean hyvä periaate. Se vaan on jotenkin niin... vaikeaa. :D
Minäkin ajatteln Fidalle kuskata noita. Tänään kyllä heitin yhden pussin UFF:n keräyslootaan, kun se on niin paljon lähempänä.

Purrrrina, luentojen ohi on aina hyvä nukkua. Se on minun mottoni. :D
Mikä niitä vaatekaappeja oikein vaivaa, etteivät pysy järjestyksessä?

Kami, äläpä muuta viserrä, särkiseni.

Kami kirjoitti...

Ei säret viserrä, tipuseni. Ne kirkuu.

Tiina kirjoitti...

Niinkö? :D
Olitpas nopea...

Eeva kirjoitti...

Ilmeisesti pois heittäminen tarkoitti UFF:n tms. laatikkoon viemistä? Särähti vähän korvaan käyttämättömien vaatteiden pois heittäminen, joka yleensä tarkoittaa roskiin heittämistä.

Muuttaessakaan en kyllä pysty karsimaan omaisuutta. :/ Ainoat kerran, kun olen siihen pystynyt, olivat, kun kaiken mukaani ottamani piti mahtua matkalaukkuun. Oli kyllä kätevää käydä asumassa ulkomailla. :P