9. maaliskuuta 2008

Before I forget it


Vituttaa kuin liito-oravaa hakkuualueen reunalla...

Tästä viikonlopusta tuli hieman erilainen kuin olin alunperin kuvitellut. Eilen illalla otti päähän sen verran paljon, etten viitsinyt edes niitä siidereitä korkata. Ne ovat aivan liian hyviä tullakseen juoduksi vitutukseen. Kanavasurffailin sitten yksikseni naama kurtussa koko illan, vaikka iltapäivällä vielä luulin minulla olevan seuraa siihen kanavasurffailuun. Vaan ei, koska asioita tapahtuu. Lähipiiriini jostain syystä kerääntyy ihmisiä, jotka eivät koskaan tee mitään tahallaan, vaan asiat vain tapahtuvat heille. Ja koska kyseessä ei ole tahallinen teko ja anteeksipyyntö on esitetty, niin eihän asiasta saisi sitten enää olla vihainen. Vittu. Kyllä minä anteeksi annan, mutta se ei tarkoita, että minulla olisi hyvä olo asian suhteen.

Vihaan muutenkin sellaista, että asiat vain tapahtuvat. Ei hitto. Ei minulle tapahdu. Kyllä minä hallitsen itseäni ja omaa elämääni. Totta kai kaikille tulee joskus yllättäviä tilanteita, joille ei mahda mitään. Joillain ihmisillä nämä tilanteet vain tuntuvat seuraavan toisiaan ja he itse vain heittelehtivät tahdottomana virran mukana.

Sekin on vihonviimeistä, että perustelee jotain tekemäänsä typeryyttä sillä oli niin kännissä. "Mä olin niin kännissä, että muhinoin sen kanssa, vaikka tiesin sen olevan varattu." Ei helvetti, ottakaa ihmiset vastuu itsestänne! Tai jos ette pysty ottamaan, niin älkää ainakaan tulko minulle itkemään siitä jälkikäteen. Minä en edes ole mikään kontrollifriikki, mutta minulla on kontrolli itseeni. Minä en ole ikinä edes humalassa tehnyt sellaista, mitä olisin joutunut katumaan normaalia ördäystä enemmän. Ja jos olenkin tehnyt väärin (en ole mikään enkeli itsekään), niin se on ollut harkittu teko ja olen ollut asiasta täysin tietoinen. Joskus kyllä olen kateellinen niille, jotka voivat jättää aivot narikkaan. Minä en itse siihen pysty. Sammun ennemmin kuin pääsen siihen tilaan. Niin kauan kuin silmäni ovat auki, niin järki leikkaa. Se on aika helvetin ärsyttävääkin joskus, kun motoriikka ei oikein enää toimi ja puhekin sammaltaa, mutta tajuan kaiken kuitenkin aivan kristallin kirkkaasti.

Noin. Nyt kun olen ensin aggression ja rokin voimalla ensin hävittänyt tiskivuoren keittiöstäni ja sen jälkeen purkanut lopun tänne, niin voin ehkä taas tavoitella zeniä ja yrittää unohtaa tämän viikonlopun. Tämä muuten helpotti kummasti. Kiitos.


Underneath her skin and jewelry,
hidden in her words and eyes
is a wall that's cold and ugly
and she's scared as hell.
Trembling at the thought of feeling.
Wide awake and keeping distance.
Nothing seems to penetrate her.
She's scared as hell.

I am frightened too.

Wide awake
and keeping distance from my soul.
I am scared like you.

(Tool - Cold And Ugly)

16 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Juu, ei känni mikään puolustus ole. Eihän kukaan sitä viinaa kurkkuun kaada ja kyllähän ihmisen nyt luulisi itsensä tuntevan. Jos on taipumusta örveltää tietyn promillemäärän jälkeen, niin joisi vähemmän. Viina on kaikkein huonoin tekosyy ikinä mihinkään.

Olen samaa mieltä myös siitä, että ei asiat vain tapahdu, vaan ne tehdään. Mur! Olen tosin itsekin ihan sairas idiootti humalassa, mutta en sentään sotkeudu toisten ihmissuhteisiin. Minun örvellys sisältää lähinnä mauttomia juttuja ja vilkasta vipellystä, loppuillasta hyydyn ja luikin kotiin häpeämään ;D

Toivottavasti sinulla on jo parempi olo.

Tiina kirjoitti...

Juu, on, kun sain muristua. :D

Kyllä kännissä saa olla idiootti miten paljon vaan, kunhan mun ei tarvitse viettää seuraavaa päivää lohduttelemassa ja kuuntelemassa.
(Tämä ei mitenkään liity muuten tuohon eiliseen, tuli vaan luonnollisena jatkumana tuohon tilitykseen).

Alcinoe kirjoitti...

Tuttu tunne. Itse ainakin pidän tekosyynä ja itsesumutuksena sitä, että asiat vain tapahtuvat aina samalla kaavalla: "minä nyt vain joudun naimisiin näiden väkivaltaisten miesten kanssa kerta toisensa jälkeen", "enhän minä sitä viinaa niin olisi runsasotteisesti juonut, mutta kun tarjottiin", "minä nyt en vaan millään pääse töihin, kun taas paikallisbussi tuli pysäkille liian aikaisin".

Mymskä kirjoitti...

Jep, asiat harvemmin "vaan tapahtuu", kyllä melkein kaikkeen voi itse ainakin vähän vaikuttaa. Kute Elinakin sanoi, asioita tehdään. Prkl, nyt oikein alkoi sapettaa pelkkä aiheen ajatteleminen.

"Siinä nyt vaan kävi niin, että me jouduttin sun miehen kanssa samaan sänkyyn" HALOO???

Ja humalatila on NIIIIIIN huono tekosyy, ettei mitään rajaa. Ei sitäkään yleensä kukaan väkisin kurkusta kaada.
Olen minäkn jurripöllöillyt, jopa useaan kertaan, mutta olen yrittänyt ottaa opikseni. Ja olen sitten pyytänyt oikein vakavasti anteeksi töpeksintääni. Inhimillisiä mokia aina välillä tulee tehtyä, mutta kyllä jurri silti on huono syy.

Tiina kirjoitti...

Alcinoe, niinpä. Ilmaista viinaahan on pakko kitata kaksin käsin. :D

Mymskä, toivottavasti et pahasti sapettunut. :)

No, enpä mä itsekään ole täydellinen, mutta joskus sitä vaan sapettaa niin, että täytyy vähän päästellä paineita pihalle. Nyt lepyttyäni tuntuu, että olin vähän liiankin ankara. Mutta pienen ärjähtelyn jälkeen sitä taas jaksaa paremmin.

Annikki kirjoitti...

No tässä blogissa ei ainakaan ole sitä vikaa, että heti arvaisi, kenestä puhutaan ja mitä parjataan. Hyökkäys oli niin yleismaailmallinen, että tuli ihan syyllinen olo, vaikken ole varmaankaan tehnyt mitään tuhmuuksia.

huiks

Varmuuden vuoksi täytyy tunnustaa, että kerran tuossa sikasinkkuaikanani pari vuotta sitten vehtasin varatun miehen kanssa humalapäissäni, mutta se oli sit niinku ainoa kerta, enkä aio sellaista toistaa (ei maksa vaivaa, ja lopulta kilttinä olo on kannattavampaa).

snif.

Annikki kirjoitti...

*begin bitterness*

ps. inhoan toolia, koska siinä jotenkin kiteytyy koko juhon pinnallinen syvällisyys, joka on muka sitä ja tätä, mutta mitään siinä ei ole sisällä.

lätkin korville seuraavaa miestä, joka tulee lässyttämään vastaavia tulkintojaan mulle.

*end of katkeruus*

Tiina kirjoitti...

Voi hyvänen. :D No syyllinen kyllä tietää syyllisyytensä ja sovintokin on jo tehty.
Noin yleisesti ottaen tämä kohdistui ihan yksityiselämäni hahmoihin, joista eräällekin on jo vuosia aina vaan tapahtunut kaikenlaista.

Olen mäkin syntini tehnyt, joten ei tämä silleen ollut mikään yleismaailmallinen hyökkäys ihmisten moraalia kohtaan.

No voihan pehva. Tool on ehkä yksi parhaita bändejä ikinä. Harmillista, että eräiden täytyy pilata aina kaikki.

Annikki kirjoitti...

Tartteis semmosen spotless mind -aivopyyhinnän, mutta sitä odotellessa..

Tänne onkin hyvä tulla hengaamaan, kun rupeaa omassa blogissa olemaan ahdasta. :D

Tiina kirjoitti...

How happy is the blameless vestal's lot! The world forgetting, by the world forgot. Eternal sunshine of the spotless mind! Each pray'r accepted, and each wish resign'd.
- Alexander Pope -


Oli ihan pakko. :D

Tänne mahtuu kyllä!

Kami kirjoitti...

Nii. Naurettavaa tollanen. Onneksi minä, absolutisti, olen parempi ihminen kuin tuollaiset jotka tekee ihan mitä sattuu kännissä. Näettekö sädekehän? Varmaan näkyy? Nousenko varpailleni? Joko? Ai ei?

sirenita kirjoitti...

Ole hyvä vaan!

Olen ihan samaa mieltä, että känni ei ole mikään puolustus. Tilanteesta riippuen toki lieventävä asianhaara, mutta noissa ihmissuhdekämmäilyissä se ei auta. Kyllä sitä sentään joku roti pitää olla.
Olen minäkin hölmöillyt, usein ja reippaasti, mutten ole koskaan aiheuttanut hämminkiä ystävyyssuhteisiini. Ni.

Eeva kirjoitti...

Mitenköhän pitäisi asiani ilmaista. Olen sellainen, joka tekee tyhmyyksiä, ja minun näkökulmastani ne vain tapahtuvat. Humalassa en kuitenkaan ikinä ole.

Sattumalta juuri tänään mietin, etten selvästi osaa käyttää intuitiotani hyväksi. Se kyllä karjuu kaikenlaista, mutta en jostain syystä ota sitä huomioon. En vaan osaa. Sitten myöhemmin tajuan, että tuo oli muuten huonosti/tyhmästi tehty, ja siinä vaiheessa minulle aivan yhtäkkiä valkenee, että intuitionihan sanoi sitä koko ajan. Joka kerta tuo on yhtä ärsyttävää.

Ikävä puoli hommassa on, että jotkut ihmiset suuttuvat minulle noista tyhmyyksistä. Eivät voi millään uskoa, etten ole tahallani loukannut, vaan pääkoppa ei vaan ole ajatellut asiaa loppuun asti. Se ei vaan ole toiminut.

Jos joku tietää, miten intuition karjunnan voi tiedostaa, saa kertoa. Helpottaisi vähän elämää. :/

Tiina kirjoitti...

Kami, niin, pointti ei ollut se, että mä olisin jotenkin parempi. Kuten varmaan ymmärsitkin.

Sirenita, mä ymmärrän sen kyllä, että kännissä esimerkiks hajottaa jotain vahingossa, koska motoriikka ei oikein enää pelaa, tai vaikka puhuu tyhmiä (been there, done that), mutta nuo ihmissuhdesössimiet, ja erityisesti toistuvat sellaiset, on kyllä aika perseestä.
Mua lähinnä rassaa tämä asia olkapäänä toimimisen osalta.

Eeva, mä ymmärrän sen suuttumisen kyllä oikein loistavasti (kuten varmaan huomasit tuosta postauksesta :D). Ehkä se on meikäläiselle yhtä vaikea tajuta,miten joku voi tämän tästä sössiä asiat, kuin sen sössijän on vaikea olla sössimättä, tai jotain...
En tuosta intuitiosta oikein osaa sanoa mitään. Sekö se sitten on, jonka mukaan mä toimin.

Kami kirjoitti...

Ymmärsin toki. Tämä on niitä aihealueita joihin minä en oikein voi sanoa mitään menemättä tekopyhäksi. Ajattelin että vedetään sitten täysillä kun kerran tekojeesustellaan.

Eeva kirjoitti...

Ei kyllä ole tapana mennä itkemään niitä virheitä kenellekään. Totean vaan hiljaa mielessäni, että olinpa taas tyhmä.

Ja viimeisin sössimiseni oli sitä, että alustavasti lupasin lähteä baariin, mutta sitten edellisenä päivänä totesin, ettei kertakaikkiaan kiinnosta, ja olin tosi stressaantunutkin yms. joten kerroin, etten pääse. Virheen tein luvatessani. En olisi lopulta uskaltanut lähteä ovesta ulos, koska pelkään, että joku käy kimppuun, mutta ei se tietenkään kiinnostanut toista osapuolta, joka on nyt ilmeisesti loppuiäkseen verisesti loukattu. :o

No, joillekin lauantai-illan baarireissu on elämän tärkein meno, näköjään. Eipä tullut silloin ammoin mieleenikään.