Ei välttämättä yleisön pyynnöstä: Valtsun Vakkarit

Vajaa viisi vuotta sitten kirjoitin blogiini pitkän ja polveilevan arvostelun Siwa-säkistä, tuosta karkkipussien mahdollisesta kuninkaasta tai ainakin kruununprinssistä. Kansa vieläkin googlaa sitä (en tosin itse löytänyt sitä googlella jostain syystä äsken kun etsin) ja muistelee tuota kirjoitusta haikeudella sekä lämmöllä.

No mutta, nyt on aika uuden karkkipussiarvostelun! Kävin nimittäin äskettäin Valintatalossa ja löysin sieltä vastaavan Valtsun Vakkarit -karkkipussin. Katsotaanpas mitä se sisältää:

• Kinuskikuulia 16 kpl. Maailman parhaita karkkeja. Eniten lemppareitani ikinä. 10+
• Lakutoukkia 10 kpl (tummia 4 kpl, vaaleita 6 kpl). Aivan hyviä nämäkin. Tuttuja ja turvallisia. 
• Amerikan pastilleja 20 kpl (valkoisia 7 kpl, vihreitä 5 kpl, oransseja 8 kpl). Pinta raksuu ja sisällä suklaata, ei voi mennä pieleen. Eri väreissä ei liene makueroja, ainakaan huomattavia.
• Salmiakkiruutuja 10 kpl. Pehmeää ja suuni mukaista salmiakkia. 
• Vadelmaveneitä 5 kpl ja lakuveneitä 3 kpl. Vadelma- ja lakuveneitä kuuluu syödä niin, että tunkee suuhun yhden kumpaakin yhtä aikaa. Mutta sitten on tää salaliitto, että salmiakkeja on aina vähemmän! Hyviä, mutta suullinen huomautus epätasajaosta.
• Kolapulloja 6 kpl. En yleensä tykkää hirveästi hedelmä- ja/tai viinikumikarkeista, mutta kolapullot on niistä parhaita. Kelpaa.
• Salmiakkiautoja 4 kpl. Jotenkin ärhäkämmän makuista salmiakkia kuin nuo ruudut. Mieleeni tulee joku takauma jostain toisesta karkista, mutta en saa päähäni mistä. Hyviä nämäkin, ei liian kovia tai mitään. 
• Tutteja 3 kpl. No, niitä hedelmä- ja viinikumikarkkeja, joissa ei ole edes mitään erityistä makua, jolle pystyisi antamaan nimen. Onneksi niitä ei ole enempää. 
• Pussintäytekarkkeja 10 kpl (jotain eläinhahmoja yms.). Nimensä mukaisesti täysin turhia esanssikarkkeja, joista kukaan tuskin tykkää, mutta tuleehan ne syötyä sen pussin mukana. 

Yhteistä molemmissa karkkipusseissa on kinuskikuulat (joita onneksi oli melkein tuplamäärä tällä kertaa), lakutoukat, salmiakkiruudut sekä tutit (joita oli onneksi vähemmän), ja täytekarkeissa saattoi olla muutama samanlainen kuvio. Siwa-säkki sisälsi yhteensä 78 karkkia (jos nyt oikein laskin), Valtsun vakkarit sisälsi peräti 87 karkkia (jälleen, jos oikein laskin) ja mielestäni kokonaisuus oli parempi. Enemmän minua miellyttäviä karkkeja, vähemmän niitä muita ja pussintäytteitä. Rehellisyyden nimissä täytyy kyllä sanoa, että en tiedä onko Siwa-säkin sisältö muuttunut sitten noiden aikojen, eli ovatko nämä kaksi karkkipussia oikeasti yksi yhteen vai omanlaisensa. 

Tästä lyhyestä, mutta sitäkin seikkaperäisemmästä arvostelusta voimme kuitenkin todeta, että sekä Siwa-säkki että Valtsun vakkarit ovat hinta/laatu-suhteeltaan parhaita sekalaisia karkkipusseja, joita tästä maasta löytyy. Siwa-säkki maksoi viisi vuotta sitten alle kaksi euroa, Valtsun vakkareiden hinta taisi olla nyt 2,19 euroa. 

Ai niin, vielä karkkipussin sisältö kirjaimin ja numeroin: sokeri, tärkkelyssiirappi, liivate, muunnettu tärkkelys, glukoosi-fruktoosisiirappi, inverttisokeri, ruskea sokerisiirappi, paahdettu sokeri, tärkkelys (vehnä, maissi), vehnäjauho, vesi, melassi, täysmaitojauhe, kaakaomassa, suola, lakritsiuute, raakalakritsa, salmiakki, aromit, happamuudensäätöaineet (E270, E325, E330), sakeuttamisaine (E41), emulgointiaine (lesitiini), kasviöljy, kovetettu kasviöljy, värit (E100, E120, E132, E141, E150, E150d, E153, E160a, E160b, E160e, E162, E163, E171), pintakäsittelyaineet (E901, E903, E904, E907). Nami nam nam!

Ja edelleenkään, tämä ei ollut maksettu mainos. Voin kyllä edelleenkin jatkossa ottaa karkkisponsorointia vastaan, jos joku innostuu! Yhteydenotot sähköpostiin! 

Ps. Olin tällä kertaa vähän vanhempi ja viisaampi enkä vetänyt koko pussia kerralla arvostelua kirjoittaessani. Näin vältyin huonovointisuudelta ja sokeriövereiltä.

Pps. Ne pussintäytekarkit taisivat olla niitä, joista viisi vuotta sitten joku anonyymi ragesi, etten voi edes leikkiä karkkiarvostelijaa, jos en tiedä, että niitä on ollut Haribon Matador Mixissä jo noin kivikaudelta alkaen. 

A big legged woman ain't got no soul

Lauantaina tuli pyörähdettyä Porissa Jazzeilla. Robert Plant oli aivan loistava livenä. Mies on vanhentunut, kuten kuuluukin, mutta ääni oli tallella ja entisensä. Soolotuotantonsa lisäksi Plant veteli myös useita Led Zeppelinin biisejä hiukkasen uudella tavalla sovitettuina. Kaipa niitäkin kyllästyy vetämään samaan säveleen vuodesta toiseen. Oikeastaan Plant olisi voinut laulaa vaikka ukkonooaa siellä lavalla, olisin ollut yhtä hurmoksessa siitä huolimatta. Että minä niin kuin seison tässä ja tuossa seisoo Robert Plant elävänä. Robert Plant.

No mutta, Pori Jazzeilla tuli taas mietittyä näitä Suomen tuhansia sääntöjä ja ohjeita ja määräyksiä. Että mitään ei suomalaiset ilmeisesti osaa tehdä ilman, että kielletään tai määrätään tai osoitetaan paikka missä mitäkin saa tehdä tai ei saa tehdä. Alkoholia ei saa kuljettaa tämän aidan sisä- taikka ulkopuolelle. Alkoholittomia juomia saa tuoda avaamattomassa pakkauksessa. Täällä ei saa tupakoida. Tuolla saa tupakoida. Tässä ei saa istua, tässä ei saa seistä, tässä ei saa maata, ilonpito on hoidetta tarkkaan rajatulla alueella, ettei vaan lähde käpälästä.

Kieltojen ja sääntöjen lisäksi jotenkin rupesi ahdistamaan muutenkin se ihmisten aitaaminen. Meitä ajettiin siellä kuin lehmiä karja-aitojen sisällä. Rannekkeenvaihtopiste tässä. Turvatarkastuspiste tässä. Anniskelualueelle mentäessä piti toiseen kertaan näyttää rannekkeita ja sen jälkeen taas turvatarkastettiin. Anniskelualueelta poistuessa tuijotettiin tarkkaan, ettei vie sitä kallisarvoista alkoholia pois alueelta. Palatessa taas haluttiin nähdä rannekkeet ja tarkastaa laukut, vaikka varsinaiselta konserttialueelta ei ollut siinä välissä poistunut ollenkaan. Ja jos olisikin, niin siellä porteilla oltaisiin tarkistettu rannekkeet ja laukut.

Ja kaikki tämä loputon tarkastaminen tapahtui tarkkaan rajattujen karja-aitojen välissä, joissa oli vain sen verran leveät kulkuväylät, ettei kukaan päässyt livahtamaan järjestysmiehen näkemättä. En tiedä. Olisi varmaan pitänyt ruveta ammumaan...

Muistelen aikaa, kun Pori Jazzeillekin sai tuoda ihan vapaasti vaikka oman viinipullon. Joo, laki varmaan määrää tästä asiasta jotain, mutta ettei nyt kiiluisi kuitenkin euronkuvat järjestäjien silmissä?

Ei ihme, että turistitkin ihmettelevät. Voitaisiinkohan me vaan relata vähän?

Vähän erilainen kyynärpäätaktiikka

Ai niin, mulla oli tämmöinen blogikin!

Tässä välissä olen ehtinyt matkustaa Jäämerelle ja takaisin sekä hommaamaan itselleni tenniskyynärpään. Molempiin käsiin.

Ihmeenmoista, kun on ehtinyt treenata ihan tosissaan jo likemmäs kolme vuotta, niin yhtäkkiä kyynärpäät menee hauiskäännöistä poksista vaan ja siinähän sitä sitten ihmetellään. Olin vielä niin typerä, että en lopettanut, kun sattui, vaan sinnillä vedin sarjat loppuun asti. Ja olihan tuo vasen kyynärpää jo valmiiksi hieman varoitellut tulemalla kipeäksi aina hauistreenin jälkeen, mutta kyseisenä päivänä luulin sen olevan ihan ok, ja oikean käden yhtäaikainen kipeytyminen tuli kyllä täysin yllätyksenä.

Kipeytymisestä on jo kohta jo pari viikkoa eikä varsinaisesti tunnu paranevan. Helpottanut toki on ensimmäisistä päivistä. Lääkäriin en ole vielä jaksanut, koska luultavasti hän toteaa saman, minkä minä olen jo itse todennut. Ja mihin sitä kesällä pääsisikään näin vähäpätöisen vaivan takia...

Onneksi minulla on nyt heinäkuun loppuun asti aikaa toipua tästä, jospa olisin sitten elokuun alussa taas entisessä iskussa, kun on tarkoitus alkaa treenata taas tiukasti PT:n ohjauksessa. Jos siellä ruudun toisella puolella on kohtalotovereita, niin kertokaa toki omat vinkkinne. Tenniskyynärpäätuen olen ostanut apteekista ja se auttaakin elämää aika tavalla. Lisäksi olen lutrannut Voltarenilla.

Ei oo helppoo ei, mutta olen yrittänyt muistuttaa itselleni, että parempi levätä nyt kunnolla vähän aikaa ja antaa kyynärpäiden parantua, kuin olla lepäämättä ja kärsiä tästä ties kuinka pitkään. Saapas nähdä. Että harmittaa!


Ps. Kyynärpäistä on tehty niin vähän lauluja, että en edes keksinyt tälle postaukselle mitään otsikkoa mistään biisistä.