Every good boy deserves fudge

Istuskelin päivällä ulkosalla farkkushortseissa ja topissa. Maailma oli melkolailla raiteillaan ja kaikki vaikutti suhteellisen normaalilta. Sambakulkue oli alkamassa, joten aukiolla näkyi paljon sulkaa ja paljasta pintaa. Pikkuhiljaa väkeä kerääntyi enemmän ja enemmän. Valokuvia otettiin. Istuin nurtsilla ja katselin hyörintää niin kauan, kunnes sambaajat lähtivät aukiolta ja jatkoivat kulkuaan kohti keskustaa.

Nousin ylös keräämään kimpsuni ja kampsuni, koska auringon eteen vyöryi koko ajan valtavan kokoisia pilviä ja tuuli sai ilman tuntumaan jopa hiukan viileältä. Tässä kohtaa on mainittava, että toppini alla minulla ei ollut minkäänlaista rintoja tukevaa vaatekappaletta, joten kumartuessani taittelemaan retkihuopaani, saattoi näkymä olla jonnekin suuntaan aika avara. En välittänyt asiasta sen enempää, koska arvelin, ettei ketään kiinnosta eikä siellä suunnassa edes ketään ole. Kunnes jossain vaiheessa katsoin kadun varteen, johon oli parkkeerattu auto. Autossa istui keski-ikäinen, jos ei vanhempikin mies, kädessään digikamera suunnattuna suoraan minua kohti. Katsoin taakseni eikä takanani saati missään muuallakaan lähistöllä ollut enää yhtään sambaajaa eikä mitään muutakaan kuvattavaa. Käänsin ukolle nopeasti selkäni ja lähdin kävelemään pois päin. Vein jäätelöpaperini läheiseen roskikseen ja roskikselta vielä vilkaisin tuota autoa kohti. Miehen kamera oli yhä suunnattuna minua kohti. Painelin suorinta tietä kotiin.

Siis hyi olkoon!!! Jotenkin tosi ällöttävä olo ajatella, että jollain limaisella pervolla saattaa nyt olla minusta kuvia edestä ja takaa ja vähän sivultakin. Yritän uskotella itselleni, että se ei kuvannut minua, mutta en ole saanut itseäni vakuuttuneeksi. Ällötyksen väristyksiä kulkee kropassani ja aivoissani, kun kuvittelenkin, mitä niillä kuvilla — tai niiden kanssa — voidaan tehdä. En tosin myöskään ymmärrä, miten kukaan voisi saada mitään kiksejä ulkoisesta olemuksestani sillä hetkellä.

Yäk.

Sick sad little world

Olen nyt pari päivää myöhässä tässä tuohtumuksessani, mutta se on ihan normaalia. Olen kaikesta muustakin pari päivää myöhässä nykyisin.

Aiemmin tällä viikolla jaettiin tuomioita siinä pedofiliaoikeudenkäynnissä, jossa oli mukana tämä suosikkimuusikko, kuten lehdet kyseistä tyyppiä tituleeraavat. Ensinnäkin... aika helposti saa nimityksen suosikkimuusikko tässä maassa. Voihan hän toki jonkun suosikkimuusikko olla, mutta itse en (eikä kovin moni tuttunikaan) ollut ikinä kuullut mistään Aino-bändistä. Enkä kyllä ollut menettänyt yhtään mitään, voin kertoa. Ja jos nyt on sitten soittanut jonkun Nylon Beatin tai Miljoonasateen taustalla, niin voi hurja kun onkin nyt ihan valtakunnan ykkösartisteja. Hohhoijaa.

Toisennakin tämä suosikkimuusikko oli siis osallistunut nettikameran välityksellä pikkutyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, eli suomeksi sanottuna runkannut katsellessaan tätä lapsiparkaa ja esitellyt omaa elintään sekä tehnyt törkeitä ehdotuksia tälle lapselle. Ja tämän lisäksi hän oli levittänyt lapsipornoa itsekin. Tuomio 1,5 vuotta ehdollista. Miten siitä voi saada ehdollista? Vaikka ei olisi fyysisesti kajonnut kehenkään, niin minun mielestäni tuo on jotain niin kuvottavaa ja sairasta, että ei siitä pitäisi selvitä ehdollisella. Vähintään jotain pakkohoitoa ainakin lisäksi. No, hiukan lisälohtua tuo se, että tämän kyseisen tyypin maine on varmaan hänen lopuksi elämäänsä tahrattu ja suosikkimuusikon ura voi olla aika mennyttä.

Silloin kun ko. tyypin Facebook-profiilia pääsi vielä avoimesti katsomaan, ja minähän kävin, niin siellä kaikki suosikkimuusikon kaverit, kuten Samu Haber, kilpaa vakuuttelivat tyypin syyttömyyttä ja kun ei ikinä voisi uskoa ja kauhea ajojahti ja mustamaalaus ja valehtelua! No okei, varmaan itsekään en uskoisi omasta ystävästäni ja yrittäisin tukea pahassa paikassa, eikä sitä ilmeisesti kaikista näe päällepäin että onkin ihan vitun sairas pervo. Ne ystävätkin voisivat vaan miettiä, että vangitsevatko poliisit ihmisiä ihan heppoisin perustein? Tuskin pidätysmääräyksen perusteeksi käy kateus siitä, että toinen on suosikkimuusikko.

Tuomitsen toki vielä rankemmin muut tämän vyyhdin osapuolet, jotka ovat olleet fyysisesti tekemässä pahaa niille lapsille. Tuota suosikkimuusikkoa oli nyt vaan pakko puntaroida ihan erikseen, koska hän on... no, suosikkimuusikko.