What's the frequency, Kenneth?

Ystävät ja kylänmiehet! Mikä se juttu on, jos mies tsekkaa naisen vatsan? Ymmärrän kyllä, jos rintojani katsotaan (tai no, luultavasti jonkun toisen rintoja, joissa on enemmän katsomista), enkä siitä erityisemmin pahastukaan, mutta että vatsaa? Eikä tämä ollut edes ensimmäinen kerta. Olen hämmentynyt.

Tämänkin kyseisen hemmon pitäisi olla melko kärryillä siitä, että en ole raskaana, eikä minun vatsani pitäisi enää olla muutenkaan kovin iso, jotta sitä senkään takia mittailisi. Minulla ei myöskään ole pyykkilautavatsaa, jota ihailla, ja jos olisikin, niin ei se vaatteiden lävitse näkyisi. Tarkistin myös, ettei hupparissani ollut päivän ruokalistaa näkyvissä.

Tiedän kyllä, että on olemassa tissimiehiä ja on olemassa peppumiehiä, mutta onko olemassa myös joku kolmas, kovin vähälle huomiolle jäänyt ryhmä: mahamiehet? Ymmärtäisin vielä senkin, jos mies öögailisi lantiota, jos kyseessä olisi joku alkukantaisista vaistoista kumpuava arviointi, onko naisella synnytykseen sopiva uuma. Mutta että vatsaa?!

Vatsa on minulle yhä jotensakin herkkä paikka, joten olenkin koko päivän huolissani vilkuillut kyseistä aluettani peileistä ja näyteikkunoista. Mutta ei, minusta se ei näytä enää tavattoman pahalta. Ihan tavallinen massu se alkaa olla. Vähän pömppö.

Onko kukaan muu koskaan törmännyt tämmöiseen vatsan tsekkailijaan vai onko minulla nyt käsissäni aivan spesöl keissi?

Free as a bird, it's the next best thing to be

Kuva täältä. 

Aika monella kahvilalla, ravintolalla, baarilla ja muulla mestalla, jossa käy asiakkaita, on nykyisin ilmainen langaton netti eli free wi-fi niin kuin Ameriikassa sanotaan. Olen miettinyt, että minkä takia niiden verkkojen pitää olla suojattuja? Ai-na. Jos sen salasanan saa tiskiltä ja se kuitenkin annetaan ihan jokaiselle, niin what's the point? Salasanaa ei kuitenkaan yleensä vaihdeta koskaan eikä sen saaminen edellytä kahvin/kaljan/jonkun muun ostamista. Siitä huolimatta pihistellä halutaan. Ettei vaan kukaan käytä sitä salaa siinä seinän ulkopuolella. Sitten on pakko vaivautua nousemaan ja kävelemään tiskille ja pyytämään salasana ja sen jälkeen vielä toivoa, että kuuli ja muistaa sen oikein vielä paikalleen palattuaankin. No, ehkä se olen vain minä, mutta kannatan avoimia verkkoja julkisissa tiloissa.

Muutettuani tähän osoitteeseen kaapelimodeemini meni lähes heti paskaksi ja jouduin Elisaan uuden modeemin hankintaretkelle. Minulle annettiin vaihtoehdoiksi ostaa uusi modeemi n. 100 eurolla tai vaihtaa liittymäni Elisa Viihteeseen. Valitsin jälkimmäisen, koska minulla ei ollut siinä hetkessä sataa euroa sijoittaa johonkin vekottimeen ja tarvitsin nettiyhteyden heti. Kävi kuitenkin niin onnettomasti, että Elisa Viihteen yhteys pätki enemmän kuin rakettispagetti, joten olisin tullut hulluksi ilman naapurini avointa langatonta verkkoa. En tiedä oliko se yksityisen ihmisen vai jonkun firman wlan, mutta olin siitä ikuisesti kiitollinen.

Sittemmin tuo avoin wlan hävisi ja pätkiminen jatkui. Sattumalta minulle soitti Saunalahden myyntihenkilö, joka tarjosi liittymää ja nettitikkua edulliseen yhteishintaan. Sanoin myyjälle, että se onkin kauhean kätevää, koska tämä Elisan nettiyhteyteni pätkii aika usein, joten voin niinä aikoina sitten surffailla nettitikun avulla. Saunalahden myyntihenkilö oli hämmästynyt ja sanoi, että kyllähän se laajakaista pitäisi saada toimimaan ja käski soittaa Elisan tekniseen tukeen. Kerroin soittaneeni aika monesti, joten myyjähenkilö käski sanoa, että Saunalahden myyjähenkilö käskee laittamaan sen kuntoon. Nauroin räkäisesti tuon nuoren ja niin viattoman myyjähenkilön hyväuskoisuudelle.

Aina muuten kun Elisan tekniseen tukeen soittaa, niin nauhoite läpisee jotain siitä, miten vikailmoituksen voi tehdä myös netin kautta (vaikka vika olisi juuri nettiyhteydessä). No, kerran sitten kyllästyin soittelemaan ja tein vikailmoituksen netin kautta. Meni viikko, kunnes sain sähköpostilla vastauksen (netti oli jo siinä välissä palautunut toimintaan). Asiakaspalvelija ilmoitti, että nettiyhteydessäni "olisi toivomisen varaa" ja jos asia ei korjaannu itsellään (tai ilmeisesti sillä toivomisella), niin käski soittaa tekniseen tukeen. Siis mit vit..??? Ensin kehotetaan tekemään vikailmoitus netin kautta ja sitten kun niin teen, niin saan vastaukseksi vain kehotuksen toivoa itselleni parempaa yhteyttä ja soittaa tekniseen tukeen?!! Ei hyvä ihme...

No niin, nyt kiihdyn ihan liikaa. En tiedä miksi edes lähdin kirjoittamaan tästä aiheesta. Tarkoitukseni oli vain osoittaa kiitollisuuteni sillä, joka antoi (tietämättään) minun lainata wlaniaan. Onneksi laajakaistani ei ole muutamaan kuukauteen pätkinyt ollenkaan. Ja nyt kun tämän sanon, niin varmasti tapahtuu jotain kamalaa.

Tänä iltana suuntana on Lost in Music, Pakkahuone, Jaakko & Jay (♥) ja Billy Talent. Nähdään siellä! Tai sitten ei.

Twilight zone

Heräsin tänään ehkä surrealistisemmalla tavalla ikinä. Hyvin kirkas miesääni lauloi todella kuuluvalla äänellä jotain keskiaikaiselta kuulostavaa kirkkovirttä. Laulu kuului niin kirkkaasti, että olin aivan varma sen tulevan minun asunnostani. Pelästyin aivan älyttömästi. Kello oli jotain kymmentä vaille kahdeksan aamulla. Tarkistin ajan kellosta, koska epäilin tulleeni hulluksi. Heti siis sen jälkeen, kun ensin hetken ajan luulin kuolleeni ja joutuneeni taivaaseen (tai helvettiin, en ole varma). Laulu kuulosti oikeasti siltä kuin joku ikiaikainen enkelikuoro olisi vallannut asuntoni. Vähän ajan päästä ääni vaimeni ensin hiljaiseksi ja sitten lopulta lakkasi kuulumasta kokonaan. Tiedän myös olleeni ihan oikeasti hereillä, koska kävin vessassa järkytyksestä toivuttuani. Ja ei, en todellakaan tiedä mistä oli kyse. Paras arvaus tällä hetkellä on naapurin vaarin radio. Toiseksi paras arvaus on se, että minulla on todellakin alkanut vetää vintillä.

Nukuin tuon tapahtuman jälkeen vielä muutaman tunnin ja uudestaan herättyäni tapahtuma tuntui vielä oudommalta. Mutta ei se kyllä ollut unta. Ihan varmasti ei ollut!

Muuten päivä on mennyt ihan hyvin. Kurkku tuntuu jo paremmalta, valkoiset pilkut ovat vähentyneet. Olen vain lomaillut, en ole jaksanut käydä kaupassa enkä hoitamassa vapaaehtoistyötäni, koska ehkä huomennakin ehtii... Sen sijaan sain siivottua tämän aivan kauheassa kunnossa olevan sikolättini ja yllätin jopa itseni imuroimallakin vielä illalla. On aina niin paljon mukavampaa olla kotona sen jälkeen, kun on siivonnut.

Mutta ei tuollaisia herätyksiä minulle enää, kiitos!

Yummy, yummy, yummy, I got love in my tummy

Koska kaupat (ne paremmat ja lähemmät) eivät ole enää sunnuntaisin auki enkä ole pariin päivään ehtinyt tai jaksanut käydä kaupassa, kävin tänään hakemassa itselleni pizzan tuosta lähipuljusta. Siinä odotellessani luin muistaakseni viime tiistain Iltalehteä tai -Sanomia. Siellä yleisönosastolla jollain oli selkeästi mennyt taas puurot ja vellit sekaisin. Siellä oli kirjoitus siitä, jossa ihmeteltiin kun monet ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta silti syövät karkkia. Koska on todennäköisempää että ihmiselle tulee loppu karkinsyönnin kuin ilmastonmuutoksen takia. Okei...

Näkisin, että karkin syöminen ja ilmaston muuttuminen on kaksi ihan eri tason ongelmaa. Jos syö karkkia, niin saattaapi lihoa ja tulla sairauksia ja hampaat mennä paskaksi, mutta tuskin kukaan on huolissaan ilmastonmuutoksesta sen takia, että itselle käy nyt justiinsa tässä elämässä köpelösti kun ilmasto lämpenee/kylmenee/jotain muuta, mitä. Jälkipolvia taas ei varmaan kauheasti häiritse, vaikka söisin Prisman karkkihyllyn tyhjäksi. Toisessa on kyse siis ikään kuin henkilökohtaisesta lopusta ja toisessa globaalista lopusta. Paitsi tietty jos koko elämä pyörii vain oman navan ympärillä.

Toinen hiukan pölvästi mielipide samalla palstalla koski naisten alkoholin juomisen lisääntymistä. Mielipiteen kirjoittaja kertoi syynä olevan tasa-arvon. Niin. No tuohan on oikeastaan aika itsestäänselvää? Kun naisten ei tarvi enää olla nyrkin ja hellan välissä, niin voi käyttäytyä yhtä vapaasti kuin miehetkin. Tässä kohtaa tuo on ehkä enemmänkin henkilöstä eikä sukupuolesta kiinni, että juoko ja miten paljon. Ja ne kotirouvat ennen vanhaan kuitenkin tissuttelivat salaa.

Taksin katolla vilkkuu yön ainoa valopilkku

Helsingissä oli kai eilen Taiteiden Yö ja olen suorastaan hämmästynyt siitä, miten negatiivisesti helsinkiläiset/pk-seutulaiset blogeissa ja muuallakin suhtautuvat tähän tapahtumaan. Tuntuu melkein olevan yhtä trendikästä sanoa, että Taiteiden Yö ei tosiaankaan kiinnosta, kuin että ei lue Seiskaa tai katsele Big Brotheria. En ole ikinä ollut Helsingin Taiteiden Yössä, joten voihan se sitten todella olla ihan paska tapahtuma, en käy väittämään. Tampereen Tapahtumien Yössä olen ollut useasti nuorempana ja nyt tänä kesänä taas pitkästä aikaa, ja tykkään siitä kyllä ihan tosi paljon. Oikeastaan ei tapahdu mitään ja samalla kuitenkin niin paljon kaikkea, jos tietää mihin mennä. Esimerkiksi se capoeira-esitys Mustanlahden satamassa oli ihan tosi hieno. Harmi vaan, että suurin osa tapahtumista loppuu jo viimeistään puoliltaöin ja Kaupin tähtitornikin on liian kaukana jalkaisin kulkevalle. Viimeksi nimittäin olisi ollut aivan mielettömän hieno tähtitaivas juuri Tapahtumien Yönä. Jotkut tietysti näkevät aina kaikissa tapahtumissa känniördäämisen paikan, mutta ohitan heidät viileän välinpitämättömästi.




Tuomari Nurmion huippu biisi ja Otto. ♥

Sama se on rakastit minua tai et, sinä huonoa musiikkia kuuntelet

Aika moni on varmaan nähnyt televisiossa sen semi-ärsyttävän DNA:n mainoksen, jossa suomalainen The Virtanen Band nousee maailmanmaineeseen ja Juha Veijonen esittää kyseisen bändin manageria, joka vie tuhkatkin pesästä tai jotain? (Jos ette, niin katsokaa tuon linkin takaa ja tiedätte mistä puhun). No, kanavasurffailin tuossa ja pysähdyin Voicelle hetkeksi. Luulin ensin, että siellä tulee tuo DNA:n mainos, mutta siellä tulikin ihan oikeasti tuon The Virtanen Bandin musiikkivideo. Siis... Onko tuo The Virtanen Band ihan oikeasti joku bändi vai pelkästään DNA:n järjettömällä panostuksella tehty mainoskikka?

Koko touhuhan näyttää hyvältä, etenkin se bändin ns. keulahahmo-kitaristi-laulaja-whatever, mutta miksi sen kappaleen pitää sitten olla niin tylsä? Biisin tylsyyden selittää tietysti se, että The Virtanen Bandin Facebookin fanisivulla kerrotaan bändin saaneen musiikillisia vaikutteita Van Halenilta, Bon Jovilta, Kings of Leonilta ja Fall Out Boylta. Meinaan joka kerta kuolla pitkästymiseen, kun sitä Kings of Leonin renkutusta soitetaan radiossa. Ja ehkä jotkut teistä tietävät tunteeni Bon Jovia kohtaan.

No, pointtini vain oli, että sääli jos homma näyttää hyvältä, mutta kuulostaa huonolta. Vaikka tiedän toki, ettei kaikkea maailman musiikkia (siis läheskään kaikkea, ei juuri ollenkaan) tehdä miellyttämään minun korviani. Mietin myös, että jos kyseessä on ihan oikea bändi eikä mikään mainoskikka, niin miten kauan sillä kestää tulla vakavasti otetuksi yhtyeeksi tuon DNA:n mainoksen jälkeen (joka muuten tulee korvistani ja silmistänikin jo ulos)? Jos kyseessä taas on yksinkertaisesti DNA:n mainostoimiston idea, niin hatunnosto heille, koska saivat minutkin kirjoittamaan tämän postauksen vaikka biisi onkin paska.

Miksikä muuten kutsutaan tätä nykyistä suomirokin (vai popin?) vallitsevaa genreä, jossa kaikki bändit kuulostavat samalta? Happoradio, Disco, Poets of the Fall, Sunrise Avenue jne... Onko se jotain iskelmä-emo-poprokkia? Ja pitäisikö nuo bändit jotenkin erottaa toisistaan? Sitten on tällainen uutuus nimeltänsä Järjestyshäiriö, josta on kyllä järjestyshäiriöt kaukana. Bändissä kuulostaisi olevan iskelmälaulaja, jonka taustalle on laitettu rokkibändi. Mutta onneksi nyt suomipoprockin taivaalle on alkanut ilmestyä tällaisia uusia piristäviä vaihtoehtoja, kuten Anna Puu ja Belle Who. Tulen noista aina hyvälle tuulelle.

Ja miksi en käännä jo televisiotani pois Voicelta?