Nice boys don't play rock and roll

Voi voi... Olen niin pettynyt. Incubus julkaisi edellisen levynsä Light Grenades vuonna 2006. Levy rämisi ja paukkui. Bändin laulaja Brandon Boyd julkaisi 2010 soololevynsä, joka oli jotain tilulilua eikä yhtään sytyttänyt minua. Samoihin aikoihin kerrottiin, että Incubus on levytysstudiossa. Ehdin jo innostua. Nyt heinäkuussa julkaistiin Incubusin uusi levy If not now, when? Ensimmäisen sinkun perusteella osasin jo pelätä levyn olevan samaa shittiä tuon Boydin soololevyn kanssa, mutta elättelin vielä toiveita, että siellä levyllä olisi muutama edes hitusen rock kappale. Olen nyt kuunnellut kyseistä levyä Spotifysta ja olen (nyt tätä kirjoittaessa) menossa viimeisessä kappaleessa. Enää en elättele toiveita. Koko levy on tylsä. Ikävä sanoa näin, mutta se on totuus. Tylsä tylsä tylsä.

Olin viime viikon torstaina Pakkahuoneella katsomassa ja kuuntelemassa vanhaa grungevääntöistä Mudhoneya. En ole juurikaan kuunnellut Mudhoneya, vaan olen keskittynyt enemmän näihin muihin seattlelaisbändeihin, mutta se keikka vaan räjäytti tajuntani. Ei Mudhoney tokikaan Alice In Chainsia tai Nirvanaa ylittänyt, mutta esim. Pearl Jamin ja Soundgardenin se ohitti tykkäysasteikollani kevyesti. Laitoin heti tilaukseen about puolet yhtyeen tuotannosta. Nyt odottelen vain levyjäni saapuvaksi Tampereen Levykauppa Äxään. Rumbassa oli hyvä arvostelu keikasta (eli toimittaja oli siis samaa mieltä kanssani). Arvostelussa sanottiin: "Ei oikeastaan ole ihme, että Mudhoney – grunge-aallon toinen koko ajan aktiivisena toiminut yhtye – ei ole suosiossa edes samassa galaksissa kuin massiivisia stadionkiertueita tekevä kollegansa Pearl Jam. Niin karskia räimintää bändin meuhkaaminen on, että ei siitä koskaan voisikaan tulla suurten massojen suosikkia." Olen aivan täydellisesti samaa mieltä. Pearl Jam on aina ollut minulle sellainen... häilyväinen. Niillä on hyviä kappaleita, mutta suurin osa yhtyeen tuotannosta on minun makuuni aivan liian tylsää.

Pakko vielä kehaista tähän loppuun Mudhoneyn jälkeen esiintynyttä tamperelaista Miss Monster Truckia. Hyvä tavaton, miten loistava bändi! Ikinä en heistä ollut kuullut tätä ennen, mutta toivon totisesti, että jatkossa tulen kuulemaan. Jos yhtään kiinnostaa kunnon räminärokki (kuten yksi heppu yleisön joukossa sen genreksi lokeroi), niin suosittelen hankkiutumaan keikalle, jos ikinä missä liikutkin lähistöllä on Miss Monster Truckin keikka. Aivan mahtava meno kerta kaikkiaan. Niin nuoriksi ja levyttämättömiksi jannuiksi bändi soitti ihan älyttömän hyvin ja musiikki oli oikeasti laatukamaa. Oikeasti! Uskotteko vai viljelenkö vielä muutaman superlatiivin tähän perään?

Kokeilin muuten niitä aiemmin mainitsemiani korvatulppia Kotiteollisuuden, joka esiintyi Miss Monster Truckin jälkeen (aika kovat odotukset tuollaisten "lämppäreiden" jälkeen, mutta tykkäsin kyllä KT:n keikastakin, joskaan en ihan samanlaiseen hypeen yltänyt enää), keikan aikana. Kyllä vain, ne (korvatulpat) pilasivat (olivat pilata) keikan. Niin kuin olin etukäteen arvellutkin. Tuntui kuin olisin ottanut metri tolkulla pumpulivanua ja kietonut sen pääni ympärille. Tai ehkä bändin ympärille ja sitten ne olisivat yrittäneet soittaa sieltä pumpulin sisältä. Riivin ne tulpat hemmettiin korvistani. Mieluummin soivat korvat kuin pumpulinen rock-elämys.

Kiitos ja näkemiin.

Hell Yeah Basically Fuck Yeah (*

Ostin talvella iPodin, vanhan ja uskollisen mp3-soittimeni alettua nikotella. Vaikka vähän vastustakin sellaista Applen ylivaltaa omissa teknisissä vimpaimissani (iPhonea en ole vielä ostanut, mutta todennäköisesti vain siksi, että ne ovat niin kovin kalliita), niin täytyy myöntää, että tuon iPodin kanssa on ollut hauska leikkiä. Se tuo ihan erilaista tunnelmaa musiikin kuuntelemiseen, kun voi siinä bussissa istuessa samalla katsella kuuntelemansa bändin kuvaa tai kyseisen levyn kantta tai mitä vaan kuvaa, minkä nyt sitten sen kappaleen tietoihin on halunnut tunkeakaan.

Kaiken muun hauskuuden lisäksi iTunes osaa tehdä lataamastani ja kuuntelemastani musiikista älykkäitä soittolistoja. Pyysin iTunesia tarttumaan toimeen ja rakentamaan minun musiikkimaulleni sopivat soittolistat. Syntyi seuraavanlaista tulosta:

Klassinen punk (Sex Pistols, No Shame), Alt Metal (Tool), Hard rock & Stoner rock (Kyuss, Wolfmother) ja Mainstream rock (kaikki muu, mikä ei käy edellä mainittuihin genreihin). Suluissa olevat siis vain esimerkkejä kyseisestä genrestä.

Suorastaan hämmästyin lopputulosta! Sehän oli justiinsa eikä melkein. Jos joku jatkossa kysyy minulta, millaista musiikkia kuuntelen, aion kertoa iTunesin mielipiteen asiasta. Itse en olisi paremmin noita genrejä osannut kuvata. Siis ymmärränhän toki sen, että iTunes nimenomaan minun musiikkini perusteella nuo "miksit" teki, joten mistään ihmeteoista tässä ei tokikaan ollut kysymys. Yleensä vaan nuo mp3-tiedostojen genret ovat vähän sitä ja tätä, joten näin tarkkasilmäinen lopputulos löi minut ihan häpnaadilla!

Jos haluat tietää minkä genren musiikista itse kuuntelet, niin tule Apple-uskoon! Me tiedämme jotain, mitä muut eivät tiedä.

*) Lainaus Bam Margeralta.