generated by sloganizer.net
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvajoulukuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvajoulukuu. Näytä kaikki tekstit

30. joulukuuta 2012

30. something that made you smile this year


En nyt mitään koko vuoden kattavaa hymykartoitusta jaksanut tehdä, mutta tänään hymyilytti tämä. Joku oli rakentanut pieniä lumiukkoja meidän takapihalle.

29. joulukuuta 2012

29. hot


Lämpökynttilät ovat aika kuumia.

Eilen olisi saanut montakin kuvaa kylmästä, koska yöllä ainakin tuntui olevan jäätävän kylmää, kun palailin baarista kotiin. Enpä vaan ollut huomannut katsoa, että valokuvahaasteen aihe olisi ollut cold.

26. joulukuuta 2012

26. mess


Palasin tänään kotiin ja aaton joulupukin pajan jäljiltä täällä oli melkoinen sotku!

Eilen olisi valokuvahaasteen aiheena ollut "lunchtime", mutta jotenkin siinä jouluruokia napaan ahtaessa unohtui koko kuvaaminen.

***

Mitä ihmettä tuolle sivupalkissa olevalle "jäsenet"-lootalle on tapahtunut? Aivan kuin siitä olisi joulun aikana hävinnyt useita jos ei jopa kymmeniä jäseniä? Voi olla, että muistan aivan väärin, koska en tosiaankaan muista paljonko siinä ennen joulua oli, mutta joku tuossa pyöreässä lukemassa nyt häiritsee. Mielestäni 100 on tullut täyteen jo kauan kauan sitten. Ja itselleni siinä ainakin näkyy tällä hetkellä tasan sata jäsentä. Joukkopako? Te kaikki olette spontaanisti alkaneet vihata minua jouluna? Argh!

24. tradition/something you always do


Ihan joka joulu ei ole tullut käytyä hautausmaalla, mutta lapsena se oli traditio ja nykyisin taas, sattuneista syistä.

22. joulukuuta 2012

22. decoration


Kuusenkoristeita.

19. joulukuuta 2012

19. something beginning with "s"


S niin kuin sukanvarsi. Joululahja isälle valmistumassa.

18. joulukuuta 2012

18. makes you feel merry


Joulu, lahjat (sekä annetut että saadut) ja aivan erityisesti pieni kummipoikani, jolta lahjan sain. (Tai ehkä äidiltään, mutta leikisti).

17. joulukuuta 2012

17. on the floor


Nam nam, slurpsis!

16. joulukuuta 2012

16. something you made

Tervetuloa Tiinan keittiöön! Tänään teemme englantilaisen hedelmäkakun.


Tarvitset:

  • 200 g voita
  • 2 dl sokeria 
  • 3 munaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2 tl vanilliinisokeria
  • 2 dl kirsikoita
  • 1 dl rusinoita
  • 1 rasia sukaatteja
  • 1,5 dl manteli- tai pähkinärouhetta
  • ohjeen
  • joulukynttelikön tuomaan valoa pimeyteen
  • joululauluja laulavan jouluporon tuomaan tunnelmaa

Oma suosikkini on sukaatti eli ihan tuttujen kesken vain sukat.


Voita ei ole tarkoitus sulattaa, mutta helpottaa vatkaamista, jos voi ei ole kivikovaa. Siksi annan sen hetken pehmetä vesihauteessa.

Heitetään sokeri pehmenneen voin sekaan.

Vatkataan voi ja sokeri vaahdoksi.

Kun sokeri ja voi on riittävän vaahtoa (ei niistä mitään kovin erikoista vaahtoa tule), lisätään kananmunat yksitellen joukkoon välillä vatkaten.

Uunin voi jossain vaiheessa laittaa jo valmiiksi lämpiämään 150-160 asteeseen.

Jauhoista kannattaa tässä vaiheessa ottaa sivuun osa, sillä kirsikat jauhotetaan ennen taikinan sekaan heittämistä. On aika olennaista ottaa ne kirsikoiden jauhotusjauhot nimenomaan noista ohjeessa mainituista kolmesta desilitrasta, muuten taikinasta tulee liian kuivaa ja murenevaa (been there, done that).

Leivinjauhe sekoitetaan vehnäjauhojen joukkoon.

Lisätään taikinan joukkoon vanilliinisokeri sekä äsken keskenään sekoitetut vehnäjauhot ja leivinjauhe.

Sekoitetaan taikina tasaiseksi.

Itse tykkään laittaa kirsikat puoliksi. Maun mukaan ne voi laittaa vaikka kokonaisina tai pilkkoa pienemmäksi piperrykseksi.

Kirsikat jauhotetaan ja kipataan jauhoineen taikinan sekaan. Sekoitetaan.

Myös rusinat kipataan taikinan joukkoon ja sekoitetaan. 

Sukat sinne vaan sekaan.

Ja viimeiseksi manteli- tai pähkinärouhe. Sekoitetaan hyvin, että jokainen elementti on suunnilleen tasaisesti levittynyt taikinaan.

Vuoka voidellaan ja jauhotetaan. Itselläni ei ole mitään korppujauhoja, mutta vehnäjauhot ajavat aivan hyvin saman asian.

Valmiin sörsselin pitäisi näyttää suurinpiirtein tältä.

Sitten vaan lapataan taikina vuokaan. Nuolija voi auttaa hommassa.

Taikinaa ei tarvitse asetella mitenkään erityisen huolella ja tasaisesti vuokaan, sillä se vetelöityy uunissa ja asettuu ihan itsellään.

Sitten vaan vuoka uuniin!

Paistoaika on runsas tunti. Munakello täytyy siis vääntää aivan ympäri eikä riitäkään. Kannattaa tarkkailla välillä, ettei kakun pinta pala (jos palaa, niin laita folioarkki vuoan päälle) ja tarkistaa ettei se ole sisältä raaka (esim. jollain pitkällä ja ohuella välineellä) ennen kuin ottaa sen uunista pois. Uunit ovat luonteeltaan niin erilaisia, että tarkkaa paistoaikaa ei ole pystytty edes tieteellisissä testeissä varmistamaan.

Kun kakku on kypsä vaan toivottavasti ei palanut, se otetaan pois uunista.

Jäähtynyt kakku kipataan pois vuoasta ja säilytetään foliossa jääkaapissa 1-2 viikkoa. Kakku paranee vanhetessaan! Yleensä itse teen kakun jouluaaton aattona, nyt sillä on jopa viikko aikaa maustua jääkaapissa. Joskus yllätän jopa itseni!

Eihän vaan tullut liian pitkä ja seikkaperäinen ohje? Jos minä pystyn tähän, niin näillä ohjeilla sinäkään et onnistu mokaamaan tätä kakkua. Tykkään kakusta vieläpä oikeasti ja se on tosi helppo. Kakun leipomista helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti sekin, jos ei tarvitse joka vaiheesta olla räpsimässä kuvaa.

15. joulukuuta 2012

15. outdoors


Onneksi on lämmintä päällä, muuten voisi tulla kylmä seistä hangessa. Eiku.

13. joulukuuta 2012

13. lights


Tampereen 47. valoviikot. Valoa pimeyteen. Tykkään.

Mutta eihän tuolla pyryssä saanut edes terävää kuvaa.

12. joulukuuta 2012

12. hat


Tänään olisin kaivannut hattua, kun yksi hiuskiehkura oli yön aikana päättänyt alkaa kasvaa aivan eri suuntaan kuin muu pehko. Tai olihan minulla pipo, mutta se on hiukan liian lämmin päähine koko päiväksi.

11. joulukuuta 2012

11. sweet


Aivan älyttömän hyvää herkkua ja salainen paheeni. Treenaaminenkin on jotenkin kivempaa, jos saa sen jälkeen juoda suklaanmakuista Gainomaxia. Nam nam.

Kuvasta myös näkee miten käy, kun kaataa juomaa vasemmalla kädellä lasiin samalla kun oikealla kädellä yrittää ottaa kuvaa tilanteesta.

10. joulukuuta 2012

10. under

Jollain tavalla saan tämän kuvan sopimaan päivän aiheeseen. "Under supervision" tai "holhouksen alainen" tai jotain...


Oli miten oli. Joskus ei haittaisi ajatella ennen kuin toimii.

Polttelin eilen kynttilää tuossa tv-tasoni reunalla. Jostain syystä se paloi tosi kituuttaen eikä kynttilän sydämen pään leikkaaminen auttanut kuin pieneksi hetkeksi. Kaadoin sitten hieman steariinia pois tuohon aluslautaselle. Vähän myöhemmin kynttilä alkoi taas kituutella ja päätin taas kipata hiukan steariinia pois, mutta voi, kynttilä oli sulan steariinin ansiosta tarttunut aluslautaseen kiinni. Aloin vääntää ja nyhtää sitä irti lautasesta. Hetken päästä ähellys tuotti tulosta. Kynttilä tosiaan irtosi aluslautasesta ja samalla rivakalla käden liikkeellä onnistuin heilauttamaan ne sulat steariinit pitkin tv-tasoa (valkoista maalattua puuta) sekä televisiota (kuvasta ei erotu, mutta koko television sivu on steariinin peitossa). Heti samalla sekunnilla tajusin, että ehkäpä kynttilä olisi kannattanut puhaltaa ja antaa jäähtyä ennen tätä irroitusta, mutta se oli aika myöhäistä enää siinä vaiheessa.

Siispä. Nyt kaikki Niksi-Pirkat ja Helvetin Martat siellä ruudun toisella puolella! Onko mitään muuta keinoa saada steariinia pois muuta kuin istumalla hetkeksi jos toiseksikin rapsuttelemaan sitä kynnellä irti? Tv-tason maalipinta ei saisi kuitenkaan kärsiä, joten älkää vaan ehdottako mitään hiomakonetta tai vastaavaa.

Voi minua tolvanaa.

9. joulukuuta 2012

9. out + about


Kävin tänään asioilla kaupungilla ja hoitelin siinä ohessa hieman jouluostoksia. Niin kuin muutama muukin ihminen.

7. joulukuuta 2012

7. stars


Tähtitaivaan tähtien kuvaaminen oli tänään vähän heikossa, koska on harmaa ja pyryttävä päivä, mutta tässä rottinkitähti.

Äsken törmäsin kadulla Kari-Pekka Toivoseen, Jussi Lampeen ja Ville Virtaseen (ja mahdollisesti Samuli Laihoon, en voi olla varma kun en nähnyt kasvoja, mutta ehkä kokoonpano oli tämä). Vasta hieman viiveellä tajusin, että siinähän ne kaipaamani tähdet olisivat olleet. Vaihtoehtoina olisi ollut a) salakuva, jota en kyllä olisi kovin salaa pystynyt ottamaan Kari-Pekan napittavan katseen alla (ja kyllä, esineellistin K-P:n siihen paikkaan) tai b) olisin mennyt rehdisti pyytämään lupaa kuvaamiseen ja kertonut, että se tulee ilmestymään internetissä otsikon "stars" alla, mikä olisi voinut olla jopa imartelevaa. Tai kuten tein: c) tulin kotiin ja kuvittelin mielessäni kaiken tapahtuneeksi. Vain kuva puuttuu.


Tässä kuitenkin kuva Tallipihan tähdestä Mimmi-aasista. Mimmiä ei kauheasti kiinnostanut ympärillä pyörivä ihmisjoukko. Sen ilme oli lähinnä sen näköinen, että jos seison tässä aivan seinän vieressä ihan hiljaa ja liikkumatta, niin ehkä ne ei huomaa mua tai ainakin menee pois. Reppana. Tallissa oli myös lampaita ja nyt ulkovaatteeni haisevat lampaanpökäleelle. Kiva.

***

Pakko vielä samaan hengenvetoon avautua puuterihinnoittelusta.

Olen käyttänyt Make Up Storen irtopuuteria. Pänikkä on ollut iso ja riittävä, joten sen kalliihko hinta ei ole hirveästi päätä huimannut, kun puuteria ei ole tarvinnut ostaa kuin ehkä kerran vuodessa, jos sitäkään. Tänään meinasin Sokokselta käydä ostamassa uuden purnukan, mutta kas, puuterin purkkikokoa oltiin pienennetty entisestä 18 grammasta 11 grammaan. Hyllyssä oli osa vanhoja isoja purkkeja (mutta ei minun käyttämääni sävyä tietenkään) ja osa uusia pieniä purkkeja, mutta hyllyn reunassa oli vain sen 18 gramman purkin hinta eli 27 euroa. En uskonut, että uudesta paljon pienemmästä purkista pitäisi maksaa saman verran kuin vanhasta ruhtinaallisen suuresta purkista, joten menin kysymään myyjältä puuterin hintaa. Myyjä naputteli kassakonetta ja sanoi hinnaksi 27 euroa. Kysyin että ai tästä pienemmästä purkista? "Niin". Ennen 18 gramman purkki maksoi 27 euroa? "Niin". Nyt 11 gramman purkista pitäisi maksaa saman verran? "Niin". No en kyllä sitten tätä osta. "Niin". Eipä sillä, eihän se hinta sen myyjän vika ollut, mutta jotenkin olisi ollut kiva saada edes joku muu reaktio kuin "niin".

Ostin sitten puolet halvemman Max Factorin 15 gramman irtopuuterin. Eiköhän sekin asiansa aja.

6. joulukuuta 2012

6. from where you live/your country


Tämäpä haaste sattuikin näppärästi Suomen itsenäisyyspäivälle ja näin ollen kuvan aihekin oli aika helppo keksiä.

Tampereella on perinteisesti itsenäisyyspäivän tapahtumat Keskustorilla. Raatihuoneen parvekkeelta pidetään puheita, torilla lauletaan Maammea ja sen jälkeen katsellaan ilotulituksia. Tänä vuonna puheet ja muut olivat yhä Keskustorilla, mutta eilen avatun Joulutorin vuoksi ilotulitukset olisivat olleet paloturvallisuusriski. Tästä syystä ilotulitus oli siirretty Ratinaan, joten epäilen, ettei juuri kukaan ollut Keskustorilla kuuntelemassa niitä jorinoita. Vai oliko joku? Itse ainakin menin vasta ilotulituksiksi Ratinaan. Ja tulitus olikin tänä vuonna todella lyhyt. Säästökuurilla kai nekin. Ja paikka on aika tylsä Keskustoriin verrattuna eikä ollenkaan niin tunnelmallinen. Ratinassa tulitukset ja muutenkin koko kokemus jäävät niin kaukaisiksi.

5. joulukuuta 2012

5. looking up


Raahustaessani kotiin huomasin taivaalla monia monia valokiiloja. Vähän kuin revontulet, paitsi ei. Ne näyttivät kivoilta, mutta eiväthän ne sitten kännykuvassa näkyneet. Varsinkin kun olin väsynyt, nälkäinen ja jäässä, jotta olisin jaksanut panostaa kuvaamiseen tämän enempää.

4. joulukuuta 2012

4. black + white


Tuskissani mietin jo hetken tänään, että mitä mustaa ja valkoista sitä nyt keksisi tänään kuvata, mutta sitten hoksasin, että piponihan on mustavalkoinen! Mikä lie, raidallinen lehmä.

***

Olen omaksi yllätyksekseni huomannut tässä viime päivinä, että sellainen makean ja napostelun himoni on kadonnut kokonaan. Tätä on kestänyt varmaan jo pidemmän aikaa, kuukauden-pari, mutta olen nyt vasta tajunnut tilanteen. Minulla oli ihan mahdoton naposteluhimo keväällä aloitettuani tämän uuden uhkeamman elämäntavan ja varsinkin syksyllä iltojen pimettyä tilanne tuntui välillä lähes sietämättömältä. Pidin kotona jotain keksipakettia, josta sain ottaa yhden (mutta vain yhden) himoa lievittääkseni. Viimeisen paketin tyhjettyä jo pitkän aikaa sitten en ole ostanut uutta enkä edes osannut kaivata. Aika jännä havainto.

Nyt tietysti kun mainitsin asiasta, niin alkaa tehdä ihan kipeästi mieli jotain hyvää ja menen kaivelemaan keittiön kaappeja hullunkiilto silmissä. Ei siellä kyllä mitään pitäisi olla.

3. joulukuuta 2012

3. something you held


Tänään pitelin mm. kahvakuulaa ja hyvin pitelinkin.