Tykkäsin kyllä musikaalista kovasti. Siis lähinnä niiden kappaleiden takia. Muutenhan näytelmän juoni oli ikään kuin vain biisistä toiseen siirtymistä ja Beatlesin tarina oli tungettu todella tiiviiseen pähkinänkuoreen biisien välissä. Suosittelen kyllä ihan kaikille, jotka tykkäävät Beatlesin musiikista. Ja suosittelen myös syömään Palatsissa ennen esitystä (tai jälkeen, jos menee päivänäytökseen), koska ruoka oli tosi hyvää myöskin. Ja esityksen nimidrinkki, Strawberry Fields -mansikkamargarita, oli maukas.
Tuo Palatsihan on itsessään tosi hieno ja vanha rakennus. Siinä on Wikipedian mukaan toiminut vuodesta 1929 vuoteen 1991 asti elokuvateatteri. Mietin kyllä vähän, että mitähän elokuvia siinä on näytetty enää tuossa 90-luvun taitteessa, koska en kyllä muista ainakaan käyneeni siellä kuin joskus ihan pienenä tyllerönä. Siis niin pienenä, että en oikeastaan kyllä edes muista, olen kuullut vain juttuja. No tänä päivänä siinä on kuitenkin tuo musiikkiteatteri ja sisältä se on kyllä mahtavan hienon ja vanhan näköinen.
Loppuun voisinkin heivata teemaan sopivan sunnuntaiklassikon.
Kukas on muuten sinun lemppari-Beatlesi? Minun on John Lennon, tietysti.
