Rock on!

En olekaan hiiskunut tästä asiasta teille aiemmin, mutta minulla on oma bändi. Olen tietysti bändissä laulajana ja kyseessä on punk-bändi, koska kuulostan laulaessani lähinnä Rottenilta. Bändin nimi on Wildon (olemme tosi villejä) ja ensi viikolla julkaistavan esikoisalbumimme nimi on Before his sister does. Levymme kanteen on kuvattu Edinburghilaisen Omni Centerin edessä seisovat kirahvit, koska tietysti me kurottelemme korkealle ja musiikkimme on yksinkertaista sekä karua, mutta kaunista, kuten levyn kansikin. Kuvaaja halusi pysytellä tuntemattomana. Nyt meillä on vain koko maailma valloitettavanamme!





Tee oma bändimeemisi näin:

1. en.wikipedia.org/wiki/Special:Random
- ensimmäinen artikkeli tällä sivulla on bändisi nimi
2. quotationspage.com/random.php3
- viimeisen lainauksen neljä viimeistä sanaa ovat albumisi nimi
3. flickr.com/explore/interesting/7days/
- tämän sivun kolmas kuva on albumisi kansi


Löysin tämän meemin täältä. Loistava blogi muuten erityisesti kaikille, jotka tykkäävät katsella kuvia Lontoosta. Me likey.

Tosi väsyny päivä

Niin, otsikko oikeastaan kertoikin jo tämän postauksen tärkeimmän sisällön. Ei mulla sit muuta. No ei vaan... Kukuin valveilla viime yönä vaikka kuinka myöhään ja heräsin sitten ennen puoltapäivää. Torkuttava olo on silti, tai siksi.

Meinaan joka tammikuiseen tapaan aloittaa terveellisemmät elämäntavat. Tosin yleensä se on niin, että loppuviikosta ajattelen aloittavani ne "sitten maanantaina" ja maanantaina ei jaksakaan. No käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että minulla on hillunut tuossa tuollainen 3-tehojuoma jo pitkään. Pitäisi aloittaa kuuri. Olen ennenkin juonut sen, enkä huomattavaa muutosta ole huomannut suolistossani tai missään, mutta voihan sitä ainakin kuvitella, että se johonkin vaikuttaisi. Tein myös viime yönä jonkin näköisen siirron kuntoni kohottamisen suhteen, kun tuli niin hyvä tarjous vastaan. Tosin joudun vielä pari kuukautta odottelemaan sohvaperunana. Voin sitten maaliskuussa aloittaa uuden elämän ja raportoida siitä. Tai sitten en.

Huh helpotuksen huokaus! Sain juuri tiedon tuon eilisen tentin tuloksista (aivan sairaan nopeasti muuten) ja pääsin läpi tentistä. Vieläpä parhaalla tuloksella. Hahaa!

Tää tekis tämmösen meemin vielä tähän loppuun, kun nyt on niin vähän mitään sanottavaakaan. Minjalta.


Annan sinulle kysymyksiä ja sinä käyt osoitteessa http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/ kyselemässä kysymykset oraakkelilta ja kirjoitat oraakkelin vastaukset tänne. HUOM! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sanajärjestystä, mutta kysymyksessä pitää olla sama juoni. Nyt kirjoittamaan

1. Mikä minun nimeni on?
-Jarmo

2. Missä asun?
-Naisissa.

3. Mikä olen?
- Sisimmässäsi olet vihainen feministi.

4. Millainen olen?
- Mä olisin halunnu tutustua suhun jo kauan sitten, vaikutat aika kivalta!

5. Kuka olen?
- Sinä olet biofyysinen olento, jonka ego on painoosi nähden suhteettoman suuri.

6. Mikä on ollut kaikista tärkeintä elämässäni?
- Penseys.

7. Mikä on ollut kaikista turhinta elämässäni?
- Löysä ahteri, mutta minua kyllä kiinnostaa enemmän se, miksi kysyt nimenomaan tätä.

8. Mikä on arvokkain asia mielestäni maailmassa?
- Rakkaus on arvokkainta mitä on. Ja läheisyys.

9. Miltä näytän?
- Koululta.

10. Miltä tunnun?
- Rikiltä.

11. Miltä maistun?
- Kalakeitolta.

12. Miltä tuoksun?
- Hieltä. (Nice...)

13. Missä minun kuuluisi olla?
- Kotonasi, sängylläsi ehkä matollasi

14. Mikä minun kuuluisi olla?
- Aivopesu.

15. Mistä minut löytää?
- Ompeluseurasta.

16. Minkä ikäinen olen?
- Toivottavasti yli 16!

17. Mikä minun sukupuoleni on?
- Etkö sä erota miestä ja naista toisistaan?

18. Montako henkilöä minun pitäisi haastaa tähän?
Yksi.


No haastetaan sitten. Lumi, my dear, olet haastettu.

I got a bad habit - and it ain't goin' away

Lääh puuh. Tänään oli tentti. Ei mitään hajua miten se meni, toivottavasti pääsin läpi. Luin siihen aivan olemattoman määrän, kaikki artikkelit melkein kerran läpi. Minulla on yleensä ilmiömäinen kyky päästä tenteistä läpi lukematta kovinkaan paljoa (paitsi sellaisista, joissa täytyy oikeasti osata jotain, kuten ohjelmoinnin tentit), mutta kehuskelematta parempi. Tässä voi olla nyt se ensimmäinen hylsy. Ääk.

En tiedä minkä maalaiselta oikein näytin tänään, mutta eräs aivan suomalainen tyyppi alkoi selittää minulle englanniksi jotain. Hämmennyin vähän, mutta koska tiesin tyypin olevan tasan yhtä suomalainen kuin minäkin, niin aloin sitten puhua hänelle takaisin suomeksi. Hmm. Ehkä näytän intialaiselta, kun otsassanikin on finnin jäljiltä tuollainen kastimerkin näköinen jälki. Tai sitten en vaan ymmärtänyt selkeitä suomenkielisiä ohjeita, joten tyyppi arveli, etten osaa kieltä...

Tämä on tänään kuulostanut oikein hyvältä. Harmi, ettei tuosta ole videota, mutta biisi kannattaa kuunnella kuitenkin.





Pitäisiköhän pistää joku battlekin taas pitkästä aikaa pystyyn? Huomenna tai viikonloppuna tai ensi viikolla...

Pitäkää nyt ne...

Arvatkaa mikä minua ärsyttää aivan suunnattomasti? No puhelinluettelot!

En tiedä miten muissa kaupungeissa on, mutta ainakin Tampereella puhelinluetteloita on ollut jo useamman vuoden ajan kaksin kappalein. Eli yhteensä neljä paksua nivaskaa täynnä puhelinnumeroita, joita en tarvitse. Eikä siinä vielä mitään, mutta kun ennen ne sai halutessaan käydä hakemassa jostain, niin nykyisin ne tungetaan väkisin postiluukusta sisään, halusit tai et! Voi perse, että otti kupoliin, kun taas yksi ilta löysin ne oveni välistä. Ja sehän oli vasta ensimmäinen satsi. Toinen varmaan tulee joskus lähitulevaisuudessa. Niitähän kun ei todellakaan estä mikään "ei ilmaisjakelua" -tarra ovessa. Pitäisi varmaan lisätä siihen "eikä puhelinluetteloita".

Ensinnäkin, kuka käyttää paperisia puhelinluetteloita vielä tähän maailman aikaan? En minä ainakaan. Käytän puhelinluetteloa ainoastaan leikatessani sieltä Raxin alennuskuponkeja ja Tampereen karttaa katsoessani, joka sekin löytyy netistä, ja joka ei todellakaan muutu joka vuosi. Jos tarvitsen jonkun ihmisen tai firman puhelinnumeroa, en todellakaan hae puhelinluetteloa ja ala plärätä sitä läpi. Koska minulla on netti! Ja netistä löytyy kaikki tarpeellinen ja enemmänkin.

Toisennakin, minua kauhistuttaa ajatella sitä määrää metsää, mikä kaadetaan noiden puhelinluetteloiden takia, joita ei kukaan tarvitse. Mikä järki Fonectalla ja Enirolla on siinä, että tehdään kahdet hieman erilaiset puhelinluettelot, joissa valtaosa numeroista on varmasti samoja? Ja jotta nämä firmat voivat säilyttää illuusionsa paperisten puhelinluetteloiden tarpeellisuudesta vielä 2000-luvullakin, he eivät enää annan ihmisille vaihtoehtoja, vaan pakkosyöttävät ne meille! Oikeasti, missä viipyy puhelinluetteloiden vastaiset kansanliikkeet? Nukkuvatko luonnonsuojelijat vai ovatko he tainnoksissa puhelinluettelovuorten alla kodeissaan?! Apua!!!

Ihan oikeasti, jos tästä järjestettäisiin joku äänestys (ja taidan järjestääkin), niin olen melko varma, että suurin osa ei tarvi niitä enää, eikä tahdo niitä kotiinsa kannettuna.

No niin. Nyt kun sain tämän sydämeltäni, niin voin mennä taas jatkamaan lukemista huomiseen tenttiin.

Ihan OIKEA päivitys

Onks pakko, jos ei taho?

En tajua miksi tämä blogi on ruvennut nyt haamupäivittyilemään Blogilistalla. Hermo! Mitään en ole koskenut minnekään ja kun tulen kotiin, niin olenkin muka blogannut. Jos se johtuu noista kommenteista, niin kuinka perkele se nyt yhtäkkiä, kun ei ole ennenkään? Vinkkejä ohjeita neuvoja? Yritin nyt säätää itse ainakin jotain, saas nähdä auttoiko.

Olen nyt aika väsynyt, sekä henkisesti että fyysisesti. Tekisi mieli painua talviunille, vaikka en tiedä onko tuolla talvi tai mitään. Vituttaa tuon haamupäivittymisen lisäksi pari muutakin asiaa. Selvittämättömiä asioita muhii sisälläni ja asioita, joissa ei näy tunnelin päässä valoa ja vittu en jaksaisi tarpoakaan. Tekisi mieli heittää tähän sellainen semipitkä kirosanojen lista, mutta olkoon nyt.

Ihmiset ympärilläni sikiävät hurjaa vauhtia. Yhdellä ystävällä on parivuotias, toisella alle kuukauden ikäinen vauva ja kolmas on raskaana. Tänään kävin katsomassa tuota alle kuukauden ikäistä, mutta biologinen kelloni ei sanonut mitään. Olihan hän kovin suloinen, mutta ei se kyllä varsinaisesti tuntunut missään. Olenkohan viallinen?

Luovuttanut enkeli

Noita kukkasia ja kunniamerkkejä sen kuin ropisee. Eilen listattujen lisäksi olen saanut suitsutusta ainakin Annikilta, Henulta, Minjalta, Sirenitalta ja Yllätystytöltä. Lisäys klo 20.29: Ja Riikaltakin vielä! Ooh, yhteensä jo kahdeksalta (8) yhdeksältä (9)! (Unohtuiko joku?) Kyllä mun nyt kelpaa!!! Kiitos paljon. :)

Päivän otsikolla viittaan (Maj Karman loistavan biisin lisäksi) siihen, että luovuin Facebook-vastarinnastani tänään ja hyväksyvästi hymisten tulin taas osaksi ihmiskuntaa. Sain kyllä jo hieman kuittia siitä, että "sähän sanoit, ettet ikinä liity facebookiin". En nyt toistaiseksi ole siitä ihan hirveätä iloa saanut, mutta onhan se toki kiva saada kavereita. Etenkin sellaisia kavereita, joihin ei muuten tule pidettyä yhteyttä. (Tuleeko sielläkään, on sitten ihan toinen kysymys). Voi aina ainakin uskotella omaavansa elämää. Tuskinpa rupean siellä kuitenkaan kovin suuresti aikaani viettämään. Vielä en ainakaan ymmärrä miksi jotkut siirtyvät bloggaamisesta Facebookiin...

Lupasin eilen eräällä suunnalla kertoa toissayön unestani. Ei siinä mitään kovin merkillistä tapahtunut, muuta kerron lyhyesti, jos enää muistan. Jouduin siis unessa kiipeilemään jotain ihan omituisia portaita jonnekin tosi korkealle ja hankalaan paikkaan, koska kellarikomeroni muka oli siellä. Sitten kun pyrin sen kellarikomeron luokse, niin minulle kerrottiin, että vesivahinko on tuhonnut osan komeroni sisällöstä. Jostain syystä tämä asia oltiin pimitetty minulta pitkään ja vahingoittuneet tavarat oltiin heitetty pois. Jossain vaiheessa sitten kun katselin niitä tuhoutuneita tavaroita, niin myös Wille oli siinä, ja Willeltä oli tuhoutunut joku omituinen pieni akku, (sellainen kuin auton akku, mutta miniatyyriversio siitä). Wille oli kovasti murtunut tästä akun tuhoutumisesta, se oli siis ihan kappaleina (akku siis, mutta vähän Willekin), ja minä koitin lohdutella, että eiköhän sellaisen saa uudenkin jostain kaupasta.

Että sellaista. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.


Edit hiukan myöhemmin. Blogilista väittää tämän blogin nyt vaan haamupäivitelleen koko päivän. Mitä paskaa?!

Oon niin hyvä

Sain Marikilta, Haahikselta ja Willeltä tämmöisen kunniamerkin. Kiitos kiitos!!! (Ja teille samanlaiset takaisin, vaikka jätinkin teidät tuosta listasta pois).

"Jaa palkinto eteenpäin 10 henkilölle, joiden blogit tuovat sinulle hyvää mieltä ja inspiraatiota ja tekevät elosi blogistaniassa onnelliseksi. Ilmoita palkinnosta heille kommentilla, jotta he voivat jakaa sitä eteenpäin. Varaudu siihen, että voit saada palkinnon useita kertoja."


Koska sillä ei kerta ole väliä onko tyypit saaneet tuon palkinnon jo aikaisemmin, niin luovutan sen täten seuraaville henkilöille:

• Alcinoe
• Annikki
• Brim
• Elina
• Elma
  
• Eugenia
• Kata
  
• Kervå
• Minh
  
• Sirenita

Oli kauhean vaikea valinta, olisin voinut ja halunnut antaa tuon vaikka kuinka monelle!


Kyllä nyt on taas hyvä mieli. :)

Itkisitkö onnesta...

Kirjoitin tämän viime yönä ja meinasin, etten julkaise tätä ainakaan tällaisenaan, mutta antaa mennä nyt vaan...

Koko eilisen päivän ja illan pisti jostain syystä vasempaan kylkeen. Ei kivaa laisinkaan. Tämän lisäksihän tietysti on toisinaan hartiavaivoja, olkapäätä särkee, niskaa jomottaa, kädet ovat kipeänä... Eikä meitsi ole täyttänyt vielä kolmeakymmentäkään. Oikeasti, missähän kunnossa mahdan olla sitten, kun elämää on takana toiset 30 vuotta? Kantositeissä? Tarttis oikeasti tehdä jotain. Olen kateellinen ja katkera sille versiolle itsestäni, joka seitsemän vuotta sitten jaksoi tehdä sata vatsalihasliikettä ja joka pystyi polkemaan kokonaisen spinning-tunnin pysähtymättä välillä läähättämään. Sitten muutin tänne kuuseen, jossa ei ole minkäänlaisia liikuntapalveluita ja salilla käynti väheni ja lopulta lopetin kokonaan. Se vaan tuntui aivan liian raskaalta (ja aikaavievältä) matkustaa ensin bussilla puoli tuntia keskustaan, kävellä hieman keskustasta sivussa olevalle kuntosalille, joka näppärästi sijaitsi melko korkean mäen päällä, rehkiä se tunti-puolitoista, kävellä se sama mäki alas ja istua taas bussissa puoli tuntia päästäkseni kotiin. Treenaamisesta tuli hyvä olo, mutta kuntosalilla vihasin aina alkulämmittelyä ja loppuvenyttelyä. Olen aivan liian lyhytjänteinen polkemaan puoli tuntia jossain stepperissä ja liian laiska venyttelemään kunnolla ilman ohjausta.

No mutta, ei pitänyt oikeastaa tuosta avautua, vaan piti avautua siitä, että haluaisin lomaa toisinaan itsestäni. Tästä kolottavasti kropasta, mutta myös pääkopastani. Kaikki tuntuu aina vaan menevän ihan blaah. Voisin vaikka vuoden tai pari tehdä jotain täysin aivotonta liukuhihnatyötä, vaikka latoa jotain komponentteja paikoilleen, josko sitten sen jälkeen taas kiinnostaisi käyttää aivojaankin johonkin. Voisin myös muuttaa jonnekin Tiibetiin vuoristoille (en tiedä miksi Tiibetiin, se vaan tuli jostain mieleen, eihän siellä varmaan voisi mitään komponentejakaan latoa) viettämään laatuaikaa itseni kanssa (tai mieluummin jonkun toisen, koska juurihan halusin lomaa itsestäni) ilman mitään ihmissuhteita, koska en vaan osaa. Ihmisten kanssa on aina vaan turhia odotuksia, väärinkäsityksiä ja solmuun menneitä asioita.

Mutta ei ole helppoa ollut siinä 14-vuotiaanakaan. Itse asiassa nykyisin on paljon helpompaa, omalla tavallaan ainakin. Omalla tavallaan vaikeampaakin. Mutta joka tapauksessa, vuorossa on ensimmäinen osa lupaamistani päiväkirjakatkelmista. Olen loistanut älylläni ja johdonmukaisuudellani jo varhaisina nuoruusvuosinani, kuten seuraavasta voitte todeta... (Ihan pakko heittää kursiivilla muutamia kommentteja tuonne sekaan.


***

18.5.1993

Vihdoin mä löysin etsimäni, eli tän päiväkirjan. Mä ajattelin, että mä en enää koskaan kirjota päiväkirjaan, mutta nyt mulle tuli mieleen että musta on sitten aikuisena kiva (?) lukee näitä. Tosin mitäs näissä ois lukemista? Mä kirjotan päiväkirjaan aina jotain ihan paskaa. Enää en. Jos ei oo mitään kirjotettavaa niin en kirjota. [Heh, kuulostaako tutulta? En koskaan valita tänne blogiin kirjoittavani ihan paskaa. :D] Mutta kun mulle ei ikinä tapahdu mitään. Tai tapahtuu, vähän liikaakin, mutta... ei jätkiä...

On yks söpö J ja on yks koiranpennun näkönen T [ei mitään käsitystä enää kuka tämä jälkimmäinen oli]... Kummatkin M:n [teh isosisko] ikäsiä... On yks... A... mun mielestä hyvännäköinen, mutta ei kovin monen muun. Enkä mä siitä tykkääkään. Ulkonäkö ei ratkase mitään. Mä en tunne sitä. Mikä mussa itse asiassa on vikana, kun mä en pysty tykkään kestään? No tuskin mikään, mä vaan järkytyin vissiin siitä kun mä vahingossa kerroin [yhdelle] ja [toiselle] tykkääväni P:stä. Jos mä oisin tienny mitä siitä seuraa, niin mä oisin jättäny senkin kertomatta. [Mitähän siitä on mahtanut seurata? Ei minkäänlaista muistikuvaa enää. Ei ilmeisesti mitään kovin traumaattista.]

Anyway, nyt on tosi nättejä melanoomailmoja. No ei sentään. Mä toivon, että mulla on tarpeeks hyvä ihosyövän vastustus iho. Api, mun vanha appelsiinipuu taitaa kuolla, mutta nyt mulle on kasvanut toukokuussa -93 uus appelsiinipuu, Frankie. Ou jes, kun mä sunnuntaina jouduin keskelle ukkosmyrskyä. Me oltiin oltu kävelyllä Pispalassa [yhden] kanssa ja kun multa oli kotiin matkaa enää muutama sata metriä niin se tuli päälle. Mä olin ihan kun oisin käyny suihkussa vaatteet päällä. Tosi viisasta nimittää kasveja... vai mitä?

Mä pidin tänään esitelmän äikän tunnilla perheväkivallasta. Tai itse asiassa mä pidin sen välitunnilla [pienelle joukolle luokkakavereita]. Se nauhotettiin opelle, koska ope on nyt pakkolomalla. Koulut on nykyään ihan aneemisia. Opettajat on palkattomilla lomilla, oppilaat joutuu pistään työkirjat kiertoon ja kumittamaan niitä. Se J on kai narkkari. Tai en tiedä, mutta toivon että ei ois. [No narkkari nyt oli ehkä turhan jyrkkä ilmaisu...]

[Tähän väliin olen raapustellut jotain Manowarin laulun sanoja! Siis Manowarin...........]

Mulla on nyt kovana tavoitteena (kesäloman loppuun mennessä) ruveta kovasti tykkään jostakusta henkilöstä. G'bye now!

Tiina

[Loppuun on tehty vielä jälkikäteen merkintä:] 25.6. Mä muuten onnistuin siinä aika hiukan. [Tarkoittaa siis ilmeisesti sitä tykkäämään rupeamista.]

***


Tämähän ei ollut vielä kovinkaan nolo merkintä, mutta tuo poukkoilu aiheesta toiseen oli aika huvittavaa. Tässä myös mainittiin ensimmäistä kertaa tuo "yks söpö J", joten luvassa on... ööh... taattua kamaa.

Lauantaimeemi

Otin tämän Marialta tällä kertaa.


1. Kykenetkö hätätapauksessa pesee hampaas jonkun muun hammasharjalla?
En keksi sellaista hätätapausta, että tarvisi pestä. Paitsi ehkä jos sormeni olisivat jostain syystä käyttökunnottomat, tai jos joutuisin olemaan monta päivää ilman hammasharjaa. (Ihmeellistä suomenkieltä tuo kysymys, paitövei).

2. Minkä väriset alusvaatteet on rock?
Tekisi mieleni vastata, että mustat, koska mustahan on aina rock. Mulla on sellaiset mustat, joissa on pieniä valkoisia pääkalloja sekä pieni pitsireunainen kortsutasku. Eikös se, jos mikä ole jo rock?

3. Omituisin mielitekosi kuukauden sisällä?
Omituisin... Ei mulla ole mitään omituisia mielitekoja. Kaikki mieliteot on ihan normaaleja. Nyt on ainakin sellainen mieliteko, että haluan poistaa kaikki välilyönnit ennen kysymysmerkkiä tästä meemistä. Joka kysymyksen lopussa on ylimääräinen välilyönti. Miksi!?

4. Erikoisin paikka jossa olet nukkunut?
En taida olla kovin erikoinen, kun en keksi nyt mitään lattiaa omituisempaa paikkaa...

5. Lempidippisi?
Vaikka valkosipuli.

6. Onko sulla pimeitä salaisuuksia joista kukaan ei tiedä?
Ei taida olla. Pimeimmätkin salaisuudet on kerrottu jollekin. Ja jos jotain ei tiedä kukaan, niin ei se silti niin kauhean pimeä salaisuus ole.

7. Lepakko vai puudeli?
Lepakko. Puudelin valitsisin, jos ne lentelisivät kesäyön hämärissä järven pintaa pitkin.

8. Eksoottisin eläin jota olet koskettanut?
No, rotta nyt ei ole kauhean eksoottinen, mutta en ole päässyt kosketusetäisyydelle kovin eksoottisten eläintenkään kanssa. Kerran jossain postimyynnistä tilatussa vaatepussissa oli joku tosi ällö kuollut varsin eksoottisen näköinen koppakuoriainen (melko iso sellainen), mutta en suurin surminkaan koskenut siihen!!!

9. Mitä laitat kahviisi?
Sokruu ja maitoo. Oon vähän vauva.

10. Jos olet tupakoinut edes joskus, mikä oli eka röökimerkkisi?
En ole.

11. Esine, jota olet joskus hirveästi himoinnut ja sitten saanut sen?
No esimerkiksi kitara, mp3-soitin ja viimemmäksi tämä läppäri ainakin. (Tai en mä mitään noista ole saanut, kaikista on pitänyt maksaa).

12. Jos lapsuus olisi maku niin mikä se olisi?
Salmiakki. Liitulaku. Pantteri.

13. Kamalin näky jonka olet koskaan nähnyt?
Joskus tsunamin jälkeen avasin vahingossa kuvan jostain hukkuneesta. Myöskin yksi videonpätkä kaulankatkaisusta on piirtynyt verkkokalvoilleni, vaikka ehdinkin sulkea sen ennen kuin mitään erityisen kauheaa ehti tapahtua.

14. Kivoin leikki?
Barbileikit.

15. Pelottavin iskurepliikki joka on osoitettu sulle?
"Tuutko mun luokse, voitais vähän harrastaa tantraa." (Syystä että tuon sanoja oli joku viidenkympin ja kuoleman välissä oleva puolijuoppo. Työkaveri tosin, mutta silti...)

16. Penis- vai klitorislävistys?
En ole kokeillut kumpaakaan, mutta sanon että penislävistys, niin ei tarvisi itseä alkaa lävistelemään sieltä suunnalta.

17. Kamalin duunipaikkasi?
Sellainen ihmeellinen krääsän kaupustelufirma, jonka leivissä en onneksi ollut kuin yhden päivän. Luulin meneväni työhaastatteluun, mutta jouduinkin koko päiväksi duuniin. Ja maksettiinko siitä minulle? No eipä maksettu, kun sehän oli työhaastattelu... Kierreltiin siis ihan oikeasti jalkaisin firmasta toiseen myymässä jotain aivan älyttömiä romuja, kuten langattomia kuulokkeita, joissa oli radio. Oh joy.

18. Jos pitäis ryömiä jostain ahtaasta paikasta ni mistä jäisit kii jos jäisit?
Perseestä varmastikin, tai hartioista. Riippuu miten ahdas se paikka on.

19. Kappale joka on vanha ja johon et aiemmin ole kiinnittänyt huomiota onkin nyt hyvä?
No jaa-a... Ei nyt ihan viime aikoina ole tainnut tulla sellaisia vastaan, mutta onhan näitä. Hendrixiä, Led Zeppeliniä, RHCP:n biisejä... No esimerksiksi vaikka Rage Against the Machinen Sleep now in the fire!

20. Mille keikalle haluaisit?
No vaikka mille! Tool. Foo Fighters. Red Hot Chili Peppers. Linkin Park. Sitten on tietysti niitä, joille saa toki haluta, mutta ei tule toteutumaan, kuten Alice In Chains, Nirvana, The Doors, Sex Pistols, Tehosekoitin...

21. Onko sulla omana jotain mikä on kuulunut joskus sun isovanhemmille?
On ainakin tuollainen Arabian kermakko ja sokeriastia-setti.

22. Muutama lempidrinkkisi?
En ole drinkki-ihmisiä. Yritän nykyään olla juomatta mitään kovin väkeviä, koska niistä tulee äkkiheikotus. Tequila shot on tietty ja sit Bacardi Breezerit, jos niitä drinkeiksi voi sanoa. Mutta mieluummin olen ihan siideri- tai viinilinjalla.

23. Lempikirosanasi?
Jos mä olen oikein pahalla tuulella, niin kyllä se on se vittu. Vähemmän pahalla tuulella se lienee paska.

24. Missä huoneessa olet nyt?
Keittiössä.

25. Mitä on näyttösi päällä?
Pari pölyhiukkasta näyttäisi olevan. (Kenen näytön päällä ylipäänsä on joskus jotain?)

26. Montako kertaa olet tänään aivastanut?
En vielä kertaakaan, mutta nenää kyllä kutittaa.

27. Milloin satutit itsesi pahasti viimeksi ja miten?
En nyt hirveän pahasti ole koskaan satuttanut. Nyt on sääressä hirmuinen mustelma, mistä lie tullut. Viime keväänä nyrjäytin nilkkani ja sen paraneminen kesti. Sitä edellisenä kesänä sukelsin asvalttiin. Kyynärpäässä oli patti pitkään.

28. Kenen ystäväsi kanssa vietit aikaa viimeksi kahdestaan?
Enhän mä ole edes nähnyt ketään tässä pidennetyllä joululomalla... No siskon kanssa olen viimeksi ollut kahdestaan.

29. Oletko mielestäsi hyvännäköinen?
Jos ihan rehellisesti saan vastata, niin en todellakaan.

30. Käytätkö tällä hetkellä kynsilakkaa, minkä väristä?
Kynsissä on vain rippeitä tuollaisesta hyvin vaaleasta kynsiä hoitavasta lakasta.

31. Minkä julkkiksen näköiseksi sinua on kutsuttu?
Joku sanoi tuolla aiemmassa blogissa yhden silmän perusteella sen Ville Valon eksän (vai nyksän?) näköiseksi, en muista sen nimeä... Ja Prinsessa Victorian näköiseksi on sanonut yksi.

32. Mitä unta näit viimeksi?
Siihen sisältyi suklaakonvehteja ja pussailua. (Tämäpä olikin hyvä päivä vastata tähän kysymykseen!)

33. Milloin sait viimeksi lahjan ja keneltä?
Jouluna sain moneltakin lahjoja. Alkuviikosta sain itseltäni lahjaksi tämän läppärin.

34. Minkä taidon ottaisit jos saisit valita?
Haluaisin osata laulaa ja piirtää paremmin, sekä lentää.

35. Minälaiset kuoret kännykässäsi on?
Ei kai kännyissä nykyään edes ole mitään vaihtokuoria? Tuollaiset harmaat.

36. Miten asut?
Ihan hyvin. Yksin yksiössä melko korkealla.

37. Mitä ajattelet juuri nyt?
Että saisinpa tämän nyt tehtyä, niin saisin hilattua tämän peppuni tästä jonnekin.

38. Mihin meni viimeksi hermo?
Eihän mulla ole edes mennyt hermo pitkään aikaan. Tämäpä outoa.

39. Milloin viimeksi imuroit?
Äläs kysy... Joskus pari-kolme viikkoa sitten. Tänään ehkä pitäisi imuroida, jos jaksan.

40. Milloin viimeksi nolostuit?
Mähän en nolostu kovin helposti. Nyt ei tule oikeasti mieleen mitään kovin pahaa nolostumista. Ehkä vähän jos joku kehuu joskus tai jotain.

41. Mitä tulee ekana mieleen sanasta auto?
No auto. Mitä siitä nyt voi tulla mieleen? Joku punainen peltikottero.

42. Oletko ollut yhteyksissä virkavaltaan?
Olen mä joskus soittanut poliisille ja palokunnalle, mutta eipä sen ihmeempiä. Olen kunniallinen kansalainen. ;)


(Mikä ihme tällä bloggerilla on joskus niin vaikeata noiden rivinvaihtojen kanssa?)

Take it easy, baby

Otan nyt tosi rennosti ja bloggaan selälläni sängyssä. Jo on aikoihin eletty! Tämä on ihan mukavaa, tosin tässä alkaa nukuttaa ja kymmensormijärjestelmä on välillä vähän hakusassa tässä uudessa ja mullistavassa bloggausasennossani. Jos vielä hakisi eväät tuohon viereen, niin tästä ei tarvisi lähteä kuin korkeintaan vessaan. Liikuntaakin tulee harrastettua sen verran, että täytyy aina tehdä hieman vatsalihasliikkeitä, jos tahdon saada digiboksin tottelemaan kaukosäädintä täältä kulmasta.

Oikeastaan tämä vaaka-asento alkaa ramaista en verran, että en muista enää pitikö tässä muka jotain järkevääkin sanoa... Eipä kai.

Minja laittoi blogiinsa nuoruusmuistoja ja tarkoituksenani ei ollut matkia, mutta törmäsin tähän biisiin ihan melkein vahingossa tuolla YouTubessa ja pakkohan se on teidän kanssanne jakaa. (Tästä voisi saada sen käsityksen, että olen elänyt nuoruuteni 60-luvulla, mutta ei nyt sentään kuitenkaan).