Alive in the superunknown

Päässä napsahti ihan justiinsa. Meinasin laittaa pesukoneen pyörimään, mutta eihän minulla ollut pyykinpesuainetta! Voi argh. Olisi tässä nyt toki ehtinyt vielä käydä kaupasta hakemassa, mutta en jaksanut. Sitä paitsi värjäsin äsken hiukseni, joten olen vielä päästä märkä ja puolipukeinen. Nyt jää pyykinpesu huomiseen, mutta ei ne millään ehdi kuivua seuraavaksi aamuksi (en tosiaan omista kuivausrumpua) ja perjantaina olisi tarkoitus lähteä suoraan töistä reissun päälle. Toisaalta saattaisin kyllä ehtiä käydä kodin kauttakin, jos lähden töistä hyvissä ajoin. Huomenna pitää käydä vaihtamassa valuuttaa ja tiskatakin pitäisi jaksaa jossain välissä, mutta saattaapi jäädä jaksamatta. Eipä nuo astiat täältä viikonloppuna minnekään karkaa.

Mutta kolmen päivän päästä tähän aikaan olen Wembleyllä ja Foo Fighters aloittaa soittamaan ihan kohta! Täytyy muistaa ottaa mukaan kamera ja hammasharja ja rahaa ja ehkä jopa kartta ja passikin olisi ihan kiva muistaa...

Tässä alkaa muutkin aamut käymään vähiin, mutta ei puhuta niistä vielä. Argh!





First it steals your mind and then it steals your soul...

Itserakkauspostaus

Minä olen matkija-apina ja haluan kanssa laittaa lähikuvan näkimestäni.




Silmä on aika hieno elin, kun sitä oikein tarkkaan katsoo. Tai ei niin tarkkaankaan tarvi katsoa, onhan silmät kauniita kauempaakin. Ihmeellinen on luontoäiti.

Silmäni punoittaa silkasta väsymyksestä jo tähän aikaan illasta ja yksi ripsikin on kääntynyt ihan väärään suuntaan.

Ain laulain työtäs tee

Tärkeimmät ensiksi! Eli teidän ei tarvitse enää huolehtia tarralapputilanteestani. Olen saanut uusia, virkeitä ja vähemmän masentavia lappusia. Huh! Tämän voitte todentaa jälleen tuolta Harmittomien Kuvien puolelta.

Tuosta tulikin mieleeni, että tuon kuvablogin avainsanat ja siinä samalla myös kanavat olivat mystisesti kadonneet blogilistalta tuossa pari päivää sitten. Lisäsin ne sinne uudestaan, enkä enää jaksanut edes ihmetellä asiaa. Onneksi tuo on kuitenkin vain blogilista, joka törttöilee noin, eikä esimerkiksi joku verkkopankki. Ai niin... Ha ha. (Nordean asiakkaana on hyvä naureskella).

Toiseksi tärkein asia on se, että Kurt Cobain on nyt varastettu. Aika järkyttävää! (Jostain syystä ei kyllä oikeasti järkytä yhtään). Kurt oli siis jossain vaaleanpunaisessa käsilaukusta, jonka varkaat pöllivät. Toivottavasti edes tiesivät mitä veivät, etteivät kippaa sitä sisältöä lähimpään tuhkakuppiin. Vaikka en tiedä harmittaisiko se Kurtia laisinkaan. Varmaan vain naurattaisi. Niinhän sitä pitää lähteä kuin elääkin.

Tämä aamu oli huomattavasti parempi kuin eilinen. Suhasin töihin pyörällä ja sormet sekä varpaat meinasivat jäätyä, koska eihän sukkia voi enää tähän aikaan vuodesta käyttää. Eikä ne sukat sormia olisi lämmittäneetkään. Takapuoli on vähän arkana, mutta kyllähän se tästä taas harjaantuu.

Takapuolen harjaantumisesta tulikin mieleeni, että olen kahtena viime yönä nähnyt jonkin sorttisia seksipainoitteisia unia. Varsin miellyttävässä seurassa. Ja vieläpä samassa seurassa jopa molempina öinä. Olen jopa unissani yksiavioinen, ihanaa! Ihan kivoja unia kuitenkin. Mikähän kuunkierto nyt on menossa oikein? Varmaan ovuloin, tai jotain. :D

No niin... Jatketaas taas. (Töitä siis, että pääsee kotiinkin).

Laadidaa

Se on aina hienoa, kun hommat menee putkeen!

Aamulla heräsin herätyskellon piipitykseen, tai oikeastaan tein parhaani olla heräämättä. Ja onnistuinkin siinä melko menestyksellisesti, kunnes heikelätailinnanahde alkoi kailottaa radiossani jotain viehkeää sekä hehkeää. No, revin sitten itseni ylös. Kahvia en viitsinyt keittää, koska tiesin saavani sitä heti ensitöikseni työpaikalla. Koska kello oli jo melko paljon, päätin jättää väliin hiustenpesun ja uskottelin itselleni, ettei tilanne oikeasti ole niin paha. No voin kertoa, että oli se. Mitään päälle pantavaakaan en meinannut löytää noista täyteen tungetuista kaapeista, koska no... niistä ei löydä mitään, koska ovat liian täysiä. Valmistauduin siis lähtemään töihin näyttäen petolinnun peräpäältä. Päätin ottaa bussin, koska olin ajatellut mennä käymään kaupungilla töiden jälkeen. Vaan sittenpä muistin että kesäaikataulut! Myöhästyin ensimmäisestä bussista ja seuraava meni vasta 20 minuutin päästä. (Tässä välissä ehdin hyvin etsiä vaatteita kaapeista, joskaan en löytänyt). Kaiken lisäksi kotonani oli ärsyttävän kuumaa ja ulkona taas oli kostean nihkeä ilma. Olin siis väsynyt, pottuuntunut, paskainen sekä nihkeä, kun raahustin töihin.

No eipä siinä vielä kaikki. Kun pääsin työpaikalleni, kello oli jo ties mitä, joka tarkoitti, että töissä tarvii myös olla pitkään. Olin viime viikolla työskennellyt sairaslomalla olleen työtoverin tietokoneella, mutta nyt kävelin "omalle" tietokoneelleni ja painoin virtanappulaa. Mitään ei tapahtunut. Painoin uudestaan. Ei yhäkään reaktiota. Kirosin ääneen. Hetken harkitsin masiinan heittämistä ikkunasta, mutta sitten satuin tsekkaamaan koneen taakse. Eihän siellä ollut piuhan piuhaa kiinni. Sain viimeisillä voimillani kiinnitettyä piuhat tietokoneeseen ja painoin virtanappulaa. Tällä kertaa rakkine jopa käynnistyi, vaan mitä tapahtui! Kone pahoitteli, ettei windows voinut käynnistyä ja kyseli että tahtoisinko käynnistää koneen kenties vikasietotilassa vaiko jatkaa normaalia käynnistystä jne. No teinpä mitä tahansa, niin hetken päästä tuli ilmoitus ties mistä korruptiosta ja kone buuttasi itsensä. Siinä se sitten leikki piirileikkejä kanssani, kunnes kutsuin atk-duden paikalle. Atk-dude sanoi asentavansa koko paskan uudelleen, jossa tietysti kesti kaikkineen useampi hetki, ja niinhän siinä sitten kävi, että pääsin tekemään töitä vasta lounaan jälkeen.

Mutta tiedättekö mikä sen kamelin selän sitten lopulta katkaisi? Ne saamarin post-it -laput! Ne samat ällöttävän harmaat ja tappavan tylsän väriset post-it -laput, jotka joku ehkä saattaa muistaa jo viime kesältä. Siinä ne uskollisina odottivat minua työpöydälläni, eivätkä olleen vähentyneet yhtään viime kesästä! Tuntui kuin ne olisivat suorastaan ilkkuneet minulle siinä. Olin jo valmis ripustamaan itseni kiikkuun. Onneksi sitten sain kuitenkin nopeasti muuta ajateltavaa ja unohdin itsetuhoiset ajatukset. Sen kyllä päätin, että aion huomenna hakea uusia ja värikkäämpiä post-it -lappuja työpöydälleni. Mikään ei minua voi estää! As god is my witness...!!!

Noita masentavia post-it -lappuja voi muuten käydä ihmettelemässä kuvablogissani.

Tänään menen kyllä ajoissa nukkumaan. Vaikka mitä hyötä siitäkään oikeasti on? Joka tapauksessa työpäivän jälkeen väsyttää, oli nukkunut sitten viisi tai kahdeksan tuntia.


Ps. Tietääkö kukaan miksi sekä se juttu joka päivällä syödään että myös ilmansuunta on nimeltään lounas? Mikä logiikka siinä oikein on?

School's out for summer...

Mitähän sitä sanois tänään? On jotenkin väsy olo. Kai se on tää lämpö, mikä on kyllä oikein mukavaa. Kävin tänään ottamassa polkupyöräni talviteloilta. Pumppasin renkaat ja kävin Teboililla pesemässä pyörän. Renkaiden pumppaus ei ottanut kyllä ensin sujuakseen ja tuli kauheat suorituspaineet, kun ympärillä alkoi hiissata kaikenlaisia naapurin ukkoja, jotka kyselivät että no tuleeko siitä mitään ja meneekö sinne ilmaa. No ei mennyt, paitsi sitten kun venttiilistä kuului plops ja ilma alkoi vihdoin mennä renkaaseen sisäänkin. Oli kiva pyöräillä pitkästä aikaa, joskin hiukan raskasta. Lääh.

Eipä tässä oikein muuta. Tein pari testiä, jotka Sirtsukin oli tehnyt. Testejä löytyy täältä.


Mikä musiikki olen?

Olet rock!

Räväkkä asenteesi on se, joka sinussa yleensä ensimmäisenä huomataan. Sinä et paljon elämää pelkää, haluat kokea ja nähdä kaiken sen - ja pitää samalla vähän hauskaa! Olet ehdottoman aito ja ehkä vähän alkukantainenkin tyyppi. Arvostat myös muissa samoja piirteitä, hienostelu ja teeskentely joutavat mielestäsi romukoppaan! Särmikkäät rock-tyypit viihtyvät ehdottomasti parhaiten toisten rokkareiden kanssa, hämyisistä baareista saattaa seuraan joskus lyöttäytyä jazzareitakin. Kesyyntyessään rokkarit saattavat kuitenkin löytää onnensa yllättäen klassisen musiikin edustajien parista. Uskomatonta, mutta totta!


Mikä vanha suomalainen sananlasku olen?

Ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä.

Olet oikea suomalaisen sisun perikuva: pystyt kaikeen, vähintään aina. Sinusta on varmasti väännetty monia sananlaskuja, mutta valitsimme tämän, jotta muistaisit välillä helliä itseäsi! Suomen suvi menee usein mökillä huhkiessa, vaikka miten piti löhöillä! Ota välillä lunkisti ja anna muiden hoitaa hosuminen. On hyvä muistaa, että ahkera äiti kasvattaa laiskoja tyttäriä. Älä siis tarjoudu hoitamaan kodin jokaista pikkuasiaa, ja anna sen sukankin lojua esiteinisi lattialla aivan rauhassa!
Vielä joku...

Kuka elokuvan sankaritar olen?

Olet Amélie!

Sinä olet omaperäinen Amelie, mielenkiintoinen sekoitus oveluutta, uteliaisuutta, haurautta ja herttaisuutta. Välillä saatat elää täysin omissa maailmoissasi ja olet pikkuisen erakkomainen luonne. Sinun pitäisi uskaltautua enemmän muiden joukkoon, sillä yleensä ihmiset pitävät sinusta -todella paljon! Haluat jakaa onnea ympärillesi - ihmisille jotka sitä tuntuvat tarvitsevan. Vaikka perimmäiset ajatuksesi ovat hyviä, niin muista, ettet kuitenkaan voi aina auttaa kaikkia. Rakastuessasi olet hieman ujo, ja eräs ongelmasi onkin siinä, ettet osaa ihmissuhteissa auttaa itseäsi. Mutta usko pois, myös sinä ansaitset - ja varmasti myös saavutat -onnesi.




Ne joilla on kesäloma: iloitkaa siitä! :)





Heipparallaa!

You rascal you

Kävin tänään ensimmäistä kertaa eläissäni hakemassa itselleni subin Subwaysta. Olipas se teknistä puuhaa. Onneksi minua palveli oikein ihastuttava ja ystävällinen tyttönen siinä kassalla, joten vaikka esitinkin tosi tyhmiä kysymyksiä, niin en varmastikaan joudu mihinkään aasiakas.netiin. Mutta olipa se patongin pätkä hyvä. Hinta-laatusuhde ihan kohdillaan mielestäni.

Nyt kun tosiaan on kesä (kerta lähdin varvastossuissakin jo liikenteeseen), niin meinasin taas tuskastua kotona vaatteiden kanssa. Jotenkin kaikki säädylliset (tai ei-niin-säädylliset) kesävaatteet katoaa kaappien perukoille aina pitkän talven aikana. Taaskaan ei löytynyt mitään. Täytyy huomenna kaivella kaapeista kaikki kesävaatteet kätköistään. Muutenkin mietin tätä pukeutumisjuttua. Varmasti kaikki naisihmiset, joilla on hiukan ylimääräistä jossain päin kehoa, tietävät sen joka kesäisen ongelman. Kun vaatteet vähenevät ja pienenevät (ei siis jää pieniksi, vaan kangasmäärältään ovat vähäisempiä), ja pitäisi kehdata kulkea ihmisten ilmoilla. No minulla on tähän aivan uusi ja mullistava tapa suhtautua: EVKVVKSM eli ei vois kuule vittu vähempää kiinnostaa sun mielipitees! Oikeasti. Jos siis jotakuta häiritsee, jos käsivarret ei ole maailman kiinteimmät tai jos jonkun mielestä pitäisi pukeutua kesähelteilläkin telttaan sen takia, ettei vaan vatsamakkarat ällötä muita, niin minulla on neuvo: älkää katsoko, jos tekee pahaa. Hyvin yksinkertaista. Niin. Aion tänä(kin) kesänä pukeutua hihattomiin paitoihin ja tiukkoihin toppeihin, vaikka en ole bikinikunnossa tänä(kään) kesänä. Ja jos jotain häiritsee, niin ei ole todellakaan minun ongelmani. Capisce?

Nyt kun vaatteista puhuin jo valmiiksi, niin jatkan samalla linjalla. Näin nimittäin viime maanantaina bussipysäkillä jotain todella hassua. Näin tytön, joka oli yläosasta täysin normaalisti pukeutunut takkiin jne., mutta alaosassa hänellä oli satiiniset pyjamahousut ja hello kitty -aamutohvelit. Jouduin katsomaan tyttöä pari kertaa, että onko hän ihan normaali, mutta ihan normaalilta hän kyllä näytti. Mietin monenlaisia vaihtoehtoja syyksi tähän erikoiseen pukeutumiseen. Toivoin, että tyttö ei ole joutunut pakenemaan jostain puoliksi yövaatteisiin pukeutuneena. Veikkaan kuitenkin, että joko tämä on jotain tämän kesän kuuminta muotia (olen niiiin pihalla) tai sitten hän oli menossa johonkin naamiaistapahtumaan. Otin kuitenkin salaa kännyllä kuvan tuosta asuvalinnasta.



Pahoittelen, jos kuvan henkilö käy täällä ja näkee tämän kuvan itsestään. Hienotunteisena kuitenkin rajasin pään pois kuvasta, joten tunnistaminen on vaikeampaa. Mutta kerro ihmeessä, jos tänne törmäät, että mikä oli tämän asuvalinnan takana! Ihailtavaa eksentrisyyttä, tosin.

Hei tiedättekö muuten missä minä olen tasan viikon päästä tähän aikaan? Aivan. Nyt tosin pelkään, että tämä hehkuttaminen kostautuu jotenkin ja saan vatsataudin tai jotain sopivasti. Työkaveri nimittäin oli vatsataudissa loppuviikon ja tulee maanantaina taas töihin.

Jatkan Idolsin finaalin katselemista, vaikka tiedänkin jo lopputuloksen, enkä yhtään kestä toista noista Davideista.

Moi!

Nirri pois x 2

Enkö mä ole satatuhattamiljoonaa kertaa sanonut, ettei saa liioitella...



Lynkkaus: "Lynkkaus tarkoittaa väkijoukon suorittamaa teloitusta. Lynkkaus yhdistetään usein nimenomaan hirttämiseen, mutta myös muita vastaavissa tilanteissa käytettyjä surmaamistapoja kutsutaan lynkkaukseksi."

Mestaus: "Mestaus on teloitusmenetelmä, jossa teloitettavalta katkaistaan kaula. Mestaus suoritetaan yleensä kirveellä, miekalla tai giljotiinilla."


Tyyppi on nyt siis sekä hirtetty että häneltä on myös katkaistu kaula. Vaatii aikamoista suunnittelua, että nuo voidaan suorittaa yhtä aikaa. Järjestyskin kannattaa miettiä tarkkaan. Esimerkiksi jos ensin mestataan, niin lynkkaus saattaa olla hankalampaa. Kannattaa siis lynkata ensin ja mestata vasta sitten, kuten aivan oikeassa järjestyksessä ko. tyyppi (ei mitään hajua kuka tuo on) ne tuossa listaakin.

Aika fakiiri, että on vielä lehdille kertomassakin tapahtuneesta.

Siis häh...

En pysty vieläkään lopettamaan tuon Blogilistan äimistelyä. Yhdessä vaiheessa se tuntui jo toimivan jotenkuten, mutta nyt nuo lukijamäärät on tosi outoja...

Minulla on nyt 83 tilaajaa ja 22 lukijaa viikossa. Mielenkiintoista. Sun Äitilläs on 284 tilaajaa ja 28 lukijaa viikossa. Sitten taas esimerkiksi Elegialla on 42 tilaajaa ja 423 lukijaa viikossa. Toki Kello viiden tee syanidilla on yksi parhaimmista blogeista, mutta jotenkin tämä tuntuu nyt kovin epäloogiselta. :D Luetuimmat-listan huipulla on jotain teinityttöjen muotiblogeja läjäpäin, joista parhaalla on 6410 lukijaa viikossa. Ehkä sitten niin...

Kysyn vaan, että siis häh?

En voi uskoa todeksi!

Uskoisitteko jos kerron, että lähden viikon päästä Lontooseen katselemaan ja kuuntelemaan Foo Fightersia? En minäkään meinannut ensin uskoa, mutta totta se on!!! Voitin liput yhdessä kilpailussa. Lennot, hotellin, keikan, kaiken... Kaverin kanssa. Aivan uskomatonta!!! Olen onnesta sykkyrällä! Lontoo!!! Foo Fighters!!!!!! Kelatkaa!!!!!!!!!!!!!

Miinuspuoli tässä on, että joudun nyt jättämään väliin Annikin tuparit. Puntaroin kyllä pitkään, tuparitko vaiko Foo Fighters, mutta jälkimmäinen sitten voitti ihan partakarvan mitalla vain. Toki toki. ;D Wille olis ollut kyllä kiva nähdä, mutta ehkä ensi kerralla sitten...





Fucking awesome dudes!!! Ihan parhautta! Olen sekaisin.

Eka työpäivä

Voi minua parkaa sekä poloista.

Tämä hommahan menee ihan putkeen. Käyttäjätunnukset ei toimi, tämän lafkan atk-osasto on aivan perseestä (ei pahalla, paitsi ehkä ihan vähän) ja olen hommista itsekin yhtä pihalla kuin lumiukko. Näköjään yhdeksässä kuukaudessa rutiinit unohtuu ja aivot nollautuu hyvin tehokkaasti.

Ja kaiken lisäksi Facebook on kiellettyjen sivujen listalla tämän firman verkossa!!!