Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa...

Pidin lauantaina synttärikekkerit hiukan jälkikäteen.



Väänsin oikein täytekakunkin, vaikka oikeasti salaisuuteni oli kyllä kaupan valmis kakkupohja. Kakkupohja on kyllä tosi helppo tehdä itse, mutta vihaan sitä kolmeen kerrokseen halkaisemista ja sitä paitsi kakkuvuokani on niin surkea, että siihen tarttuu kaikki aina kiinni vaikka miten voitelisi ja jauhottaisi.



Vieraitakin oli. En nyt mainitse nimeltä kuvassa näkyvää aasia (vasemmalla, siis) enkä myöskään tuota erästä bloggaajaa, jonka kanssa jaan saman geeniperimän.




Yllä pitelen halausotteessa saamaani lahjaa. Luinkin sen jo. Hauska kirja. Ja hyviä kuvia, tietty. Näytän ilmeisesti jotenkin häijyltä hymyillessäni, mikäli minusta ei näy muuta kuin silmät.

Tuollaisia kirjoja lukiessa vaan aina ahdistun, kun ärsyttää miksen itse voi osata sanailla yhtä näppärästi. Samaa ilmiötä ei esiinny lukiessani proosaa, koska en itse edes yritä kirjoittaa sellaista, mutta tuollaista päiväkirjamaista tekstiä tai erityisen hyvää blogia lukiessani tunnen aina pienen kateudenpiston jossain päin ruumistani. Ihan pakko lainata tähän yksi esimerkkikohta tuosta kirjasta, kai se on sallittua.

"Menemme parvekkeelle ja törmäämme omituiseen, primitiiviseen näkyyn. Pihalla työskentelee maalainen. Hänen maansiirtokoneensa ja kuorma-autonsa ympärillä käy kuhina, kun paikalliset, pienipäiset, hampaattomat farkkuhaalarimiehet taputtavat karvaisia käsiään banjonsoiton tahtiin. Crocs-jalkineiden kirkkaat värit välkkyvät usvaisessa aamussa. Katsomme toisiamme ja päätämme vetää sellaiset lärvit, etteivät nämä hämmentävät heimorituaalit häiritse uniamme."

Ehkä tuohon kirjaan olisi pitänyt lisätä varoitus napatyrästä tai mitä nyt ikinä voikaan seurata ylenpalttisesta hihityksestä.




Sain myös kirjan ohessa ihan älyttömän hienon onnittelukortin, tietysti lahjan teemaan sopivan. Hohoo.

No, onneksi pahin on nyt jo ohi, eikä tarvitse melkein vuoteen taas vanheta ollenkaan. Älkääkä nyt vaan enää onnitelko, kun itse epäonnisesta tapahtumasta on jo niin monta päivää.

Kuten kuvasta näkyy

Olisihan ne voineet nyt edes yrittää photoshopata tuon näyttämään siltä kuin nuo olisivat samassa kuvassa...

Seiskalle voi tietysti antaa sen verran krediittiä tästä, että tuo salakuvat tosiaan on monikossa. Missään ei luvata yhtä yhteistä salakuvaa pariskunnasta.

Seiska.fi

Un-fucking-believable

En voi käsittää miksi katselen Dr Philiä, kun se saa aina otsasuoneni melkein poksahtamaan. Tällä kertaa vieraana oli aviopari, jossa vaimolla on ollut suhde. Mies oli viaton uhri. Vaimo sanoi, että hänen syynsä suhteeseen oli se, että hän näki sen (ainoana) keinona päästä pois avioliitostaan. Näin heti ensivilkaisulla, että mies on niljakas paskiainen. Oikein narsistin malliesimerkki. Nainen yritti toistuvasti kertoa Dr Philille, että mies kohtelee häntä kaltoin ja on sairaalloisen mustasukkainen (jo ennen tätä au-suhdetta). Yhden kerran kun nainen oli tullut kotiin (aikana ennen suhdetta) mies oli kiskonut häneltä housut jalasta ja tehnyt "sisätarkastuksen" naiselle, koska oli niin varma siitä että nainen oli ollut vieraissa. Dr Phil jankkasi naiselle koko ajan vain, että ei voi perustella pettämistä sillä, että toinen on jo valmiiksi mustasukkainen (totta kyllä, mutta selkeästi Dr Phil ei kuule naisen hätähuutoa) ja miksi nainen on sitten mennyt naimisiin tuon miehen kanssa ja tehnyt lapsia ja miksei sitten jätä sitä miestä. Voi elämä. Luulisi psykologin (ei siis psykiatrin, kuten olen harhaisesti erehtynyt aiemmin luulemaan) ymmärtävän vähän paremmin tilannetta ja näkevän sen miehen narsistisen naamarin läpi. Mutta mitä olen kuullut, niin taitaa Dr Philissä olla omassa perhe-elämässään vähän samaa vikaa.

Kaikista hauskinta tuossa oli, että Dr Phil pyysi sitä miestä rehellisesti kertomaan kohteleeko hän kaltoin vaimoaan ja lapsiin. Mies tunnusti sanovansa sarkastisia asioita ja vetoaa siihen, että hän ei ollut suhteessa se joka petti. Kyllä, narsisti varmasti kokee jonkun valaistumisen televisiokameroiden edessä ja tajuaa olevansa täysi paskiainen sekä psykopaatti. Jep jep...

No, kyllä se tohtori sitten lopussa lupasi apua tuolle pariskunnalle ja vaimolle erityisesti, jos hän oikeasti on niin kaltoin kohdeltu (engl. abused, en keksi sanalle riittävän hyvää suomenkielistä vaihtoehtoa). En vaan voi olla miettimättä miten tuolle vaimolle kävi tuon ohjelman jälkeen. Tai ehkä tilannetta auttoi se, että miljoonat ihmiset näkivät sen televisiossa, ei voi tietää.

Täten lupaan, että en enää ikinä laita televisiota kanavalle, jossa tulee Dr Phil. Ainakaan ennen ensikertaa. Taidan olla hiukan masokistinen.

Sick sad little world

Luin Nannan blogista juttua vanhemmista ja minulle tuli mieleen yhden lapsuudenaikaisen kaverin vanhemmat. Tai lähinnä se oli kai isosiskon kaveri, mutta kuitenkin. Meinasin ensin kommentoida Nannan blogiin, mutta ajattelinkin sitten kirjoittaa sen tänne omaan blogiini.

Muistan kun kävin pienenä paljon siskon kanssa leikkimässä tämän tytön luona. Hänen äitinsä oli todella mukava ja sosiaalisen oloinen ihminen. Sen sijaan isään ei saanut ikinä mitään kontaktia. Muistan, että heillä oli yleensä aina olohuoneen ovi suljettuna eikä sinne saanut mennä, koska isä oli siellä. En tiedä mitä se isä teki siellä ylhäisessä yksinäisyydessään, mutta tästä jäi lapsena jotenkin pelottava olo. Minun oli hyvin vaikea ymmärtää sitä, koska meillä kotona ei ikinä suljettu lapsia tai vanhemmat sulkeutuneet minkään oven toiselle puolelle. Paitsi sitten murkkuiässä kun rupesimme itse sulkeutumaan oven taakse, heh. Myöhempinä vuosina tämä samainen kaverin isä pyöri päivät pitkät samoilla nurkilla kuin me teinit, ilmeisesti vain tappamassa aikaa tai mistä minä tiedän. Hyvin kummallinen mies kuitenkin. Jotenkin en voi olla ihmettelemättä miksi tämä sosiaalinen ja mukava nainen otti miehekseen ja lapsensa isäksi tuollaisen omituisen hiipparin. Tai jos mies ei ollut omituinen hiippari vielä heidän rakastuessaan, niin mitä jossain vaiheessa tapahtui ja miksi. Ja millaiset kotiolot tällä kaverilla oli silloin, kun muut eivät olleet näkemässä.

Eilen illalla tuli Ykköseltä dokumentti jostain brittiläisestä miehestä, joka lahjoitetun munasolun ja lainatun kohdun avulla hommasi itselleen lapsia Amerikassa ja kuljetti ne sitten sieltä Britanniaan. Kaikki sujui hyvin ja mies sai kolmoset. Tähän asti homma kuulostaa vielä melko normaalilta, mutta näiden kolmosten lisäksi mies hoiti samaan aikaan seniiliä isäänsä ja palvoi kuolleen äitinsä muistoa. Hänellä oli äidin huone täysin koskemattomana, vaikka äiti oli ollut kuolleena jo hyvän aikaa, ja hän kävi säännöllisesti äitinsä haudalla. Talossa oli huoneita, joihin kolmoset eivät saaneet mennä, ellei isä heitä sinne erikseen kutsunut. Esimerkiksi isän makuuhuoneeseen lapset pääsivät vain hyvin harvoin. Isällä oli myös Cadillac-huone, jossa oli jotain prameita nahkasohvia, Cadillac (ihan oikeasti!) ja muun muassa televisio. Sinne ei kai pojilla ollut mitään asiaa. Koko dokumentin ajan pojille myös selitettiin peniksistä ja sieltä tulevista siemenistä ja munista ja siitä miten hedelmöitys on tapahtuu. Kolmoset olivat siis tällöin 5-vuotiaita eikä heitä vähempää tuntunut kiinnostavan miten olivat maailmaan putkahtaneet. Onhan se hyvä tietysti, ettei asiaa salattu lapsilta, mutta tuntui siltä että tietoa oli ihan liian paljon niin pienille. No, enpä tiedä. Ei pitäisi kai arvostella muiden tapaa elää, mutta jotenkin vinksahtanut olo jäi siitä dokumentista.

Eipä tässä kohtaa voi kuin kiittää onneaan siitä, että olen saanut suhteellisen normaalit vanhemmat.

Hold the wheel and drive

Vanhenin tänään taas vuodella (25) ja aamu alkoi pahoinvoinnin merkeissä. Minun piti mennä tenttiin tänään, johon tosin en ollut lukenut juuri ollenkaan, mutta vatsassa oli niin vellova tunne, että hetken meinasin jo olla menemättä. Vatsatauti, mikä ihana tekosyy... No, menin sitten kuitenkin, koska olo parani (nyt on ihan hyvä jo) ja proffa varta vasten oli pyytänyt ilmoittamaan mikäli jostain syystä en teekään kyseistä tenttiä. No mutta enpä sitä olisi tosin voinut ennustaakaan, jos olisin äkkiarvaamatta sairastunut. Tentti meni kyllä varmaan tosi huonosti, eli en usko pääseväni läpi, mutta en jaksa nyt kauheasti siitä välittääkään. Syy lukemattomuuten löytyi kyllä laiskuuden lisäksi myöskin Google Booksista. Tentin kotisivulla oli linkki kyseiseen paikkaan, joten luotin siihen että voin lukea kirjan sähköisessä muodossa. Vaan miten kävikään. Tekijänoikeuksien vuoksi Google Booksissa oli sensuroitu noin 2/3 kirjasta ellei enemmänkin. Tenti siinä nyt sitten kirja. (Tietysti sen ehkä olisi voinut lainata kirjastosta, mutta huomasin tilanteen ihan liian myöhään). Koska olen kuitenkin mestari selittämään asioita (kuten tämän kappaleen pituudesta voitte jo huomata), niin arkillisen verran kirjoitin täyttä soopaa. Melkein olisi hävettänyt palauttaa se paperi mikäli olisi jaksanut kiinnostaa.

Bussissa hämmennyin, kun sinne tuli yksi nuori mieshenkilö, ja nuorella tarkoitan nyt jotain itseni ikäistä (25). Tyypillä oli lenkkarit, vihreät farkut, sininen kauluspaita, läppärilaukku ja kaiken lisäksi huomasin, että hänellä oli vieläpä silmälasit ja aurinkolasit päällekkäin, siis kahdet sangat näkyi. Ensimmäinen reaktioni oli että wtf ja hetken päästä huomasin, että tyyppihän näyttikin todella hyvältä (ja tarkoitan tällä nyt pukeutumista sekä fyysistä olemusta). Tätä on nyt vaikea kuvailla, koska ette olleet näkemässä, mutta en yhäkään tiedä oliko tyypillä aivan mieletön tyylitaju vaiko ei mitään käsitystä siitä mitä oli päällensä laittanut. Tosin farkut taisivat olla jotkut Pepe Jeansit tai vastaavat, joka viittaisi suunnitelmallisuuteen. Joka tapauksessa, harvoin sitä jää katsomaan noin ristiriitaisen positiivisissa fiiliksissä jonkun miespuoleisen pukeutumista. En tosin kehdannut katsella kovin avoimesti, sillä meillä oli suora näköyhteys toisiimme ja ainoastaan toisella meistä oli aurinkolasit (silmälasien päällä). Nice.

Drive by Incubus
Uploaded by Ce-nedra. - Music videos, artist interviews, concerts and more.

Brandon Boyd ilman paitaa. Hyvää syntymäpäivää rakas minä itse!

Sunrise, sunrise, looks like morning in your eyes...

Klikkaa isommaksi!

Heräsin joskus neljän aikaan aamuyöllä ja ihmettelin, kun sänkyni vieressä seinässä oli kirkkaanpunainen valoläikkä. Nousin ylös kurkkaamaan ikkunasta ja puiden välistä näkyi ihan mielettömän hieno auringonnousu. Aurinko oli valtavan kokoinen ja aivan kirkkaanpunainen tulipallo. Näytti melkein siltä, kuin kuuset olisivat syttyneet tuleen. Nuo kuvat saivat tallennettua varmasti vain murto-osan totuudesta.




Harmi, että olin sen verran uninen ja väsynyt, ettei tullut mieleenkään lähteä jonnekin ulos, vaan tyydyin kuvaamaan auringonnousua vain ikkunan ja puiden läpi.

Kuunnelkaa.

The big band theory

On ollut niin kauheasti kaikkea hässäkkää, että en ole paljoa ehtinyt kirjoitella tänne. Olen tässä parin viimeisen viikon sisällä ollut kotosalla ehkä vain muutaman päivän. Olen sen verran introvertti ihminen, että alan tällaisen hulinan jälkeen kaivata jo omaa laatuseuraani aika pahasti. Kyllä se tästä.

Mutta oli minulla asiaakin. Nimittäin. Hengasin siis koko viikonlopun tuolla karjamarkkinoilla ja kehitin siellä teorian (joka tosin on hiljalleen syntynyt pääni sisällä jo vuosien ajan, ja nyt se haluaa sieltä ulos). Kun miehet nuorena alkavat haluta omaa rokkibändiä, vaikuttaa heidän fyysiset ominaisuutensa siihen, minkä roolin he bändistä valitsevat. Jos tyyppi on sellainen metrin hukkapätkä, hän rupeaa laulajaksi. Ilmeisesti koska hän haluaa pois sieltä muiden varjosta, jossa on koko ikänsä joutunut elämään. Jos tyyppi taas on pitkä ja muutenkin ihan viehättävä (minun mielestäni = totuus), hän rupeaa basistiksi. Näin on tapahtunut esimerkiksi nyt vaikka Mötley Crüessa, Amorphiksessa, Stratovariuksessa ja Sparzanzassa, mainitakseni viikonlopun aikana nähdyistä bändeistä muutaman. Ja lista varmasti jatkuu.



(Tuo kuva yllä on muuten ehdoton lempparini kaikista Saunassa otetuista kuvista. Enkä pysty edes sanoin kuvailemaan miten mahtava tuo Mötley Crüen keikka oli. Sisäinen teinini on vieläkin ihan tohkeissaan.)

En ole päässyt teoriassani vielä niin pitkälle, että tietäisin millä tavalla kitaristit, rumpalistit ja kosketinsoittajistit määräytyvät, mutta ehkä jatkan teorian kehittelyä ja löydän ratkaisun tähänkin kaavaan ja syntyy teoria, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti nimellä the ultimate rock band theory. Luonnollisesti on olemassa yhtyeitä, jotka todistavat minun olevan väärässä, mutta eikös pienet virheet vain vahvista teoriaa?

Jos tätä nyt lukee joku, joka näyttelee jossain bändissä muuta roolia kuin basistia, niin ei pidä loukkaantua. Kyllähän te tiedätte mitä basisteista sanotaan? Nättejä, mutta tyhmiä. Noin, nyt olen loukannut tasaisesti jokaista rokkibändin jäsentä. En tosin tiedä miksi, koska oikeastihan rakastan niitä kaikkia.


Ps. Voisin laittaa jonkinlaista kuvapostausta Sauna Open Airista, mutta en ole saanut niitä kuvia Prahastakaan vielä laitettua, joten pahoittelen viivästystä. Torstain jälkeen minulla alkaa loputon vapaus, joten sitten ehdin vaikka mitä. Ehkä.

Laineilla keinui pieni lautta vain

Kun täällä kotomaassa on käyty vääntöä samansukupuolisten pariskuntien adoptio-oikeudesta, niin mitä tapahtuu samaan aikaan Saksassa? Bremenhavenin eläintarhassa elelevä homopingviinipariskunta on ottanut hoiviinsa hylätyn pingviininmunan. Z ja Vielpunkt (kuvassa) ovat hautoneet munaa ja nyt kasvattavat sitä pikkupingviiniä kuin omaansa!

"Pariskunta käyttäytyy aivan samalla tavoin kuin heteropariskunta tekisi. Kumpikin isä hoitaa tunnollisesti adoptiovauvaansa", eläintarhan tiedote kertoo.

In your face, Pentti Oinonen!!!


HS.fi

Aina on mainio sää Saunoa

Oprahissa, jota en yleensä kylläkään katsele (niin varmaan), oli vieraana tänään amerikkalainen perhe, jossa miehellä oli kolme vaimoa. Olen ennenkin nähnyt ohjelmia, joissa haastatellaan esimerkiksi mormoniperheitä, joissa miehellä on monta vaimoa. Yhteen aikaanhan tuli se joku draamasarja Big Love, jossa miehellä oli monta vaimoa. Mietin vaan... Onko maapallolla sellaista kulttuuria, jossa naisella voisi olla monta miestä? Jossain alkuasukasheimoissa ehkä, mutta ikinä en ole telkkarissa nähty haastateltavan naista, jolla olisi monta aviomiestä. Miksi se on aina noin päin, että miehellä on monta naista? Sulattaisivatko miehet edes sen, että joutuvat jakamaan naisensa useamman miehen kesken? Noissa ohjelmissa ne jalkavaimot kyllä kertovat olevansa hyvin tyytyväisiä ja sinut tilanteen kanssa, minkä toki uskon, vaikka mieleen hiipiikin väkisin ajatuksia aivopesusta ja alista(/u)misesta. Minä itse en pystyisi ikinä sulattamaan sitä, että miehelläni olisi useampi vaimo. Enkä kyllä pystyisi myöskään olemaan useamman miehen kanssa yhtä aikaa. Yhdessäkin on toisinaan kestämistä.

Samassa jaksossa oli haastateltavana myös yksi nainen, jonka miehellä oli muistaakseni kahdeksan vaimoa ja yli viisikymmentä lasta. Tämä nainen oli paennut miehensä luota siinä vaiheessa kun hänen vanhin tyttärensä täytti 14, eli tuli naimaikään. Nainen suku äidin puolelta oli ollut monta sukupolvea polygamisissa avioliitoissa ja naiselle oltiin lapsesta pitäen kerrottu, miten muut ihmiset olivat pahoja ja hänet oltiin pidetty eristyksissä muista ja hyvin tarkassa valvonnassa jopa collegessa opiskellessaan. Vasta kun naisen yksi lapsista sairastui ja heidän täytyi viettää aikaa sairaalassa, oli tämä nainen huomannut ettei muut ihmiset olleetkaan vaarallisia, vaan yrittivät auttaa heitä, ja että oli muunkilaista elämää kuin heidän elämänsä. Tämä vain viitteenä tuohon aivopesuun, jonka mainitsin.


***

Täytyy muistaa tänään illalla ottaa säilöön niin paljon vettä kuin kykenen. Huomenna meillä on nimittäin vesikatko klo 8-16. Kiva kiva. Aamupesullakaan ei pysty käymään, ainakaan kovin hyvin. Toivottavasti sade edes vähän taukoaa huomenna, kun pitäisi lähteä Saunomaan. Voi olla, että saunon niin kovin koko viikonlopun, etten paljoa ehdi tänne kirjoitella.

Hyvää viikonloppua kaikille!

Lasiseinä

Joskus vituttaa epäoikeudenmukaisuus niin, että tekisi mieli heittäytyä maahan ja päästää ilmoille pienet itkupotkuraivarit...

Näin tänään yhtä entistä työkaveria bussissa ja siinä matkan aikana jutskailtiin erinäisistä asioista. Minultahan meni se varma kesätyöpaikka alta tämän laman takia, kun ei voitu palkata ketään ulkopuolista. Minä olisin normaalitilanteessa lomittanut yhtä ihmistä kesän ajan ja osannut tehdä ne hommat vaikka unissani. Nyt tätä henkilöä hommattiin firman sisältä lomittamaan kaksi eri henkilöä, koska toinen osaa tehdä yhden osan hommista ja toinen jotenkuten ehkä toisen osan niistä hommista. Toinen lomittajista on nainen ja toinen mies. No, yllättäin, koska tämä mies joutuu omien hommiensa lisäksi tekemään myös muita hommia, eli juuri ne mitkä minä olisin voinut tehdä, onkin tälle miehelle nyt palkattu lomittaja firman ulkopuolelta. Sen sijaan, että oltaisiin palkattu yksi nainen (eli minut) ja kaikki olisivat tehneet niitä hommia mitkä osaavat, päätettiinkin sekottaa pakka oikein kunnolla ja palkata yksi mies, jolloin kukaan ei oikein kunnolla osaa niitä hommia mitä tekee kesällä. Toisin sanoen kyseinen firma ei säästänyt tässä kuviossa yhtään mitään, kuluja voisi arvella tulevan ehkä jopa tavallista enemmän. Kyseisessä firmassa useita vuosia työskennelleenä en mitenkään voi olla tekemättä tästä sukupuolikysymystä.

Kyllä, olen katkera.





Fuck you, fuck you very, very much... ♪♫