Täky

Joko on ollut tosi hiljainen uutispäivä tai sitten tämä on tosi järkyttävä uutinen, josta en vaan tajua järkyttyä! Niin siis piisamit ovat syöneet Aake Kallialan laiturin! Luin otsikosta vielä ensin, että "laturin" (lööpissä oli ilman mökki-etuliitettä) ja mietin että hoh hoh, onpas uutinen.



Mystisintä tuossa uutisessa oli se, että miten niillä piisameilla on kivitalo Saimaalla?

Lehtikin kirjoittaa ansiokkaasti aiheesta "Piisamit söivät Aake Kallialan".

Oikeasti kirjoitin tämän koko jutun siksi, että saisin tänne hakusanaosuman "piisamit söivät Aake Kallialan" ja sitten voisin nauraa hohottaa sille hämärtyvässä illassa.

Maisemia, sorsia ja muita metsän eläimiä

Otin tänään kameran mukaan, kun menin rantsuun istuskelemaan. Tässä hiukan satoa. Klikkaamalla saa kuvat isommiksi, klik klik.

Lokit seistä jököttivät keskellä järveä.

Moottorisorsa. Vana vain jäi jälkeen.

Pilvet Tampereen yllä.

Palanen Näsijärveä.

Hienon sininen sinisorsa.

Pilvi.

Särkänniemi järveltä päin nähtynä.

Pieni polku vei suoraan järveen.

Kaveri marssii tomerana.

Luulin, että puskassa kahisi puuma, mutta ei se ollutkaan.

Ihmisen lapsi lenteli.

Västäräkki tuumailee.

Toinenkin tällainen karvainen metsän eläin.

Isä, poika ja paha henki

Busseissa ja ratikoissa ainakin Helsingissä on alkanut Jumalaa tuskin on olemassa -kampanja. Tampereen busseissa en ole noita mainoksia nähnyt. Kampanjasta noussut kohu on jokseenkin huvittavaa, vaikkakin täysin ennalta-arvattavaa. Jos kirkko olisi päättänyt kampanjoida jumalaa busseissa, ei kukaan olisi kohahtanut asiasta yhtään. Kerta olemme jumalan lampaita kaikki eikä sitä sovi kyseenalaistaa. Lampaat kulkevat massan mukana ja hätääntyvät poikkeavista tilanteista.

Minä itse ymmärrän sellaisen abstraktin jumala-käsitteen. En siis usko sellaiseen, mutta ymmärrän jos joku muu uskoo. Tai tässä tapauksessa kyse on lähinnä käsitteistä ja niiden määrittelyistä. Saatan uskoa johonkin, jonka joku toinen mieltää jumalaksi ja minä itse en. Mutta en voi ymmärtää sitä, jos joku uskoo olevan olemassa jonkun konkreettisemman jumalan, joka leijuu jossain tuolla yläpuolellamme ja tekee päätökset puolestamme. Hyvä ja Rakastava Jumala. Loukkaan ja suututan tällä nyt varmaan jonkun, mutta koen sen jonkinlaisena pelkuruutena ja jopa hölmöytenä. Kun ei uskalla kohdata tosiasioita eikä ottaa vastuuta itse elämästään, täytyy uskoa, että on olemassa joku jolla on suurempi vastuu kaikesta. Ja jota täytyy nöyristellä, että saisi sitten lopussa jonkun palkinnon. Joidenkin tutkimusten mukaan usko tekee ihmisistä onnellisempia, mikä on oikeastaan aika loogista. Tietohan (ja tietoisuus) lisää tuskaa. Kun ymmärtää (tai uskoo, ihan miten vaan), että tämä kaikki tosiaan on meidän typerien ihmisten käsissä, niin siinä alkaa olla onnellisuus kaukana. Mutta sitä voisi pohtia tietysti myös, onko elämän tarkoitus sitten edes olla onnellinen. (Kursivoidut kohdat luin tänään eräältä uskovien nettisivulta johon en linkitä, koska heilläkin on politiikkana olla linkittämättä uskonnottomien nettisivuille).

Ihailen Tšekkiä, jossa 59 % väestöstä ei tunnusta mitään uskontoa. Suomessakin todennäköisesti yhtä suuri osa on pelkkiä tapakristittyjä. Sellaisia, joille uskonto ei oikeasti merkitse mitään tai jotka eivät välitä kyseenalaistaa sitä mitä meille on peruskoulussa opetettu totuutena. Mielestäni on todella kyseenalaista, että koulussa istutetaan hyvin nuoreen maaperään totuutena tarinoita siitä, että joku mies on kävellyt vetten päällä ja ruokkinut tuhansia ihmisiä viidellä leivällä ja kahdella kalalla, ja on noussut vieläpä kuolleistakin. Vaikka uskoisi mihin tahansa, niin ei kai kukaan järkevä aikuinen ihminen usko noita tarinoita? Lapsi ei ymmärrä, jos kyseessä onkin joku vertauskuvallinen kertomus. Lapsi käsittää, että näin on oikeasti tapahtunut, kun opettaja niin sanoo. Mielestäni kouluissa pitäisi tuon perinteisen uskonnon sijasta opettaa jonkinlaista kulttuuri- ja elämänkatsomustietoa. Kaikille lapsille siis, eikä vain niille, joiden vanhemmat sitä erikseen tahtovat. Ja valtio pitäisi erottaa kirkosta.

Pohjimmiltani olen sitä mieltä, että uskonnottomuuden tuputtaminen ei ole yhtään sen parempi ajatus kuin uskonnonkaan tuputtaminen. Suurin osa ihmisistä osaa ajatella ja rakentaa omat arvonsa sen perusteella. Ja ne loput, jotka eivät ajattele, saavat minun puolestani olla ajattelematta. Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään väliä mihin kukin uskoo.

Kesä! Loma! Aurinko! Varvastossut!

Tänään on ollut ihan tosi hieno kesäpäivä! Ehkä olette sen itsekin havainneet, mutta ajattelin nyt kertoa varmuuden varalta kuitenkin. Meinasin päivällä lähteä käymään kaupungissa, mutta bussikorttini oli mennyt vanhaksi eilen. Lähdin kävellen lataamaan bussikorttiani lähimmälle R-Kioskille, joka on siis useamman kilometrin päässä. Aurinko paistoi, oli lämmintä ja kuuntelin siinä kävellessäni hyvää musiikkia mp3-soittimestani. Mikäpä siis sen mukavampaa. Sitten kävelin sen saman matkan takaisin tänne korpeeni (reittioppaan mukaan reissullani oli pituutta reilut 6 km), kävin vielä ruokakaupassa ja nyt istun tässä. Mukava päivä. Jalkapohjani tosin on hiukan hellät, koska kuljin koko matkan varvastossuilla, joissa sisäpohja on tuollaista... mitä lie olkea tuo nyt ikinä onkaan, aika karheat kuitenkin.

Vähän ihmetytti, kun kävin Ärrällä lataamassa sen bussikorttini ja yritin maksaa sen pankkikortilla, niin kassa sanoi että ei myyntioikeutta. Siis häh? Ikinä ennen ei ole pankkikortilla maksaessa tullut mitään tuollaista vastaan. Pelästyin jo ylittäneeni tilini, mutta kun tarkistin saldon, niin tilillä kyllä oli katetta. Ei tosin aivan niin paljoa mitä tuo bussikortti maksoi, mutta mistä lähtien pankkikortilla maksettaessa on tarkistettu tilin saldo? Pankkikortissahan on juuri ollut se hieno puoli, että tilipäivää edeltävänä päivänä on voinut hummailla pankkikortilla vapaasti, kun rahat on menneet tililtä vasta seuraavana arkipäivänä. Ja nyt yhtäkkiä: ei myyntioikeutta! Onneksi siinä on myös visa, että sain ostokseni kuitenkin maksettua.

Poikkesin siinä matkani varrella myöskin yhdessä kenkäkaupassa ja ostin itselleni synttärilahjan. Kerta minua oltiin lahjottu rahalla, niin mielestäni sen voi silloin käyttää johonkin epäjärkevään, mutta ah niin tarpeelliseen, kuten kenkiin. Olen tarvinut noita kenkiä niin pitkään ja nyt kun niitä kerta oli siinä kaupassa, niin tein hyvin nopean ostopäätöksen. Ja sain muuten 9 euroa alennustakin niistä ihan pyytämättä, vaikkeivät ne edes olleet oikeasti alennuksessa. Kovasti mukava myyjä, tai todennäköisesti koko kaupan omistaja. Ja ne kengäthän siis olivat nämä:

Heitin muuten talviturkkini juhannuksena. On yleensä synti ja häpeä (minulle itselleni siis), jos juhannuksenakaan ei vielä ole käynyt uimassa, ja vaikka vesi oli ihan todella kylmää, niin pakkohan sitä sitten oli saunasta pulahtaa nopeasti järvessä. Uin kuitenkin ihan oikeasti pienen lenkinkin siinä järjettömän kylmässä vedessä, enkä vain kastellut itseäni laiturin rappusilla.

Nyt jatkan hyttysenpuremieni raapimista.

Toijalan takana ei ole paljon mitään

Koska Juhannuksen jälkeen näyttäisi olevan elämää, aloittelemme tällaisella vaatimattomalla sadan kysymyksen maratonilla. Mimmulta kopsasin.

1. Selitä neljällä sanalla miksi viimeksi oksensit?
* Saattoi olla pientä pahoinvointia.

2. Kuka luultavasti puhuu sinusta tällä hetkellä pahaa?
* Onneksi en tiedä sitä.

3. Onko joku ihastunut sinuun?
* Luulisin näin.

4. Mitä ovat tämän illan suunnitelmat?
* Eipä tässä nyt ole iltaa ehtinyt vielä miettiä, mutta kerta ulkona näyttäisi kesäpäivältä, niin ulkona voisi pyörähtää.

5. Jos olisit sairaalassa, tulisiko joku facebook-kaverisi katsomaan sinua?
* Uskoisin niin.

6. Pyysikö sinua elämässäsi eniten sinua satuttanut henkilö sinulta anteeksi?
* En nyt ihan rehellisesti osaa sanoa kuka olisi minua eniten satuttanut. Kukaan ei ainakaan ole jäänyt anteeksipyyntöä velkaa, joten lepo vaan.

7. Rehellisesti, mitä todella haluat juuri nyt?
* Rehellisesti, toimivat lihakset, jotka ei joka aamu kolottaisi jostain suunnalta. Ja olla ulkona.

8. Kello 04.00, kännykkäsi soi. Kuka soittaa?
* Elämän vonkamies.

9. Onko joku jota et koskaan unohda?
* Tietysti, moniakin. Paitsi jos dementoidun pahasti.

10. Onko sinulla ystävä jolle voit kertoa asioita ja olla varma että hän ei kerro eteenpäin?
* Uskon näin olevan.

11. Oletko koskaan suudellut ketään joka nimi alkaa J:llä?
* Niin yleinen alkukirjain kuin J onkin miesten nimissä, niin en muista näin koskaan käyneen.

12. Tietääkö kukaan muu salasanaasi?
* En tiedä itsekään niitä kaikkia enää.

13. Tuleeko tästä viikonlopusta hyvä?
* Siihen on vielä niin pitkä aika, mutta sääennusteesta päätelleen tulee!

14. Oletko päässyt syliin viimeisen 5 päivän aikana?
* En ole päässyt enkä joutunutkaan.

15. Missä olet kahden tunnin päästä?
* Veikkaan, että bussissa tai keskustassa.

16. Minkälaisen unen näit viimeksi?
* Sekavaa settiä, saattoi olla jotain K-18 -materiaalia.

17. Montako ystävää sinulla on elämäsi aikana ollut?
* Jos nyt tekee melko tarkan rajanvedon ystävän ja kaverin välille, niin alle 10.

18. Mikä on lempivaatteesi?
* Riippuu aina säästä ja ympäristöstä. Kotona joku lökömekko.

19. Koska viimeksi teit kukkaseppeleen?
* Voi, siitä on aikaa.

20. Montako laukkua omistat?
* Vaikee nyt lähtee arvailemaan. Onhan niitä pari... tusinaa.

21. Monetko korkokengät omistat?
* No niitä ei ole yhtä monta kuin laukkuja, suurin osa kengistäni on korottomia.

22. Koska olet viimeksi vetänyt "perskännit"?
* Siis ainahan mä olen ihan omin jaloin kotiin päässyt...

23. Vastakkaisen sukupuolen tärkein ulkonäöllinen seikka?
* Hampaat. Jos miehellä on huonot hampaat (likaiset, ruskeat, mädäntyneet), niin en ikinä voisi kuvitellakaan minkäänlaista fyysistä lähentymistä hänen kanssaan.

24. Oletko nyt ihastunut?
* Toki.

25. Haluisitko seurustella?
* Tietyn ihmisen kanssa kyllä, muuten en.

26. Olitko tänä kesänä kesätöissä?
* No ei vaikuttaisi kauhean lupaavalta. Taitaa ollakin ensimmäinen sellainen kesä sitten vuoden -97. Tuntuu omituiselta.

27. Kenen kanssa tekstailet useimmin?
* Yhden M:n.

28. Miksi vietät joulua?
* Koska olen pakana ja myöskin koska on käytännössä pakko, jos ei halua pahoittaa vanhempien mieltä.

29. Tyypillisin tapasi viettää juhannusta?
* Mökillä, saunoen, juoden siideriä ja muuta, grillaten, syöden lettuja ja raparperikiisseliä.

30. Aiotko vielä aikuisenakin asua samalla paikkakunnalla kuin nyt?
* Olen aikuinen, mutta en tiedä missä isona asun. Todennäköisesti palaisin Tampereelle, vaikka välillä kävisinkin muualla.

31. Oletko ainoa lapsi?
*En ole.

32. Nuorin perheestäsi?
* Olen, jos kissaa ei lasketa.

33. Kenelle puhuit viimeksi?
* Äidille, kun se soitti illalla.

34. Soitit viimeksi?
* Ystävälle.

35. Onko sinulla riitoja perheesi kanssa?
* Toisinaan jotain vänkytystä, mutta ei sen pahempia.

36. Onko perhe sinulle tärkeä?
* Onhan se.

37. Mitkä sukat sinulla on nyt jalassa?
* Olen ihan paljain jaloin ja aion ollakin.

38. Sataako ulkona?
* Ei sada, jee!!!

39. Mitä olet juonut tänään?
* Kahvia.

40. Mitä olet syönyt tänään?
* Ingmanin perinteistä banaanijugua.

41. Mitä teet kahdeksan päivän päästä?
* Ei voi tietää.

42. Milloin leivot seuraavan kerran?
* Tuskin ihan äkkiä. Ellen päätä tehdä sämpylöitä.

43. Oletko koskaan ollut autokolarissa?
* En onneksi.

44. Missä haluaisit olla?
* Jos ilmat olisi sellaisia kuin viimeiset pari viikkoa, niin jossain lämpöisessä, mutta kun tuo ennuste näyttä nyt lupaavalta, niin täällä on ihan hyvä.

45. Kaunein kuulemasi kappale?
* Se aina vaihtelee fiiliksen mukaan. Incubusin Love Hurts on aika kaunis rakkaudelliselta aspektilta, mutta en tiedä onko se nyt kaunein. Tuskin. Sävelkulullisesti kauneinta taas on mahdoton mainita, musiikki on itsessään niin kaunista. Note to self: Incubus on tänään Conanissa musiikkivieraana, muista katsoa!

46. Mieluisin ulkolämpötilasi?
* Siinä 25 asteen molemmin puolin.

47. Lempikarkkisi?
* Salmiakkikarkit vaihdellen.

48. Kuinka monta autoa perheelläsi on parhaimmillaan ollut samaan aikaan?
* Yhden hengen mikroperheessäni ei ole yhtään autoa, mutta joskus on ollut isällä yksi, siskolla yksi ja poikaystävälläkin omansa.

49. Haluaisitko olla joku muu?
* Ei kai se paska vaihtamalla paranisi.

50. Entä haluaisiko kukaan muu olla sinä?
* No aivan varmasti ei.

51. Mitä ajattelit viime yönä ennen kuin nukahdit?
* En kyllä ehtinyt ajatella yhtään mitään.

52. Keksi itsellesi jokin loistava lempinimi, joka alkaa etunimesi alkukirjaimella:
* Jätän väliin.

53. Mitä aiot tehdä huomenna?
* Lähden kadunkulmaan tienaamaan.

54. Kuka viimeksi soitti sinulle?
* No äiti, kuten jo aiemmin mainitsinkin.

55. Kuka viimeksi lähetti sinulle tekstiviestin?
* Blaa blaa.

56. Pisin suhteesi? Kenen kanssa?
* Alle viisi vuotta eksän kanssa.

57. Käytätkö aina turvavyötä?
* Vain ollessani autossa tai lentokoneessa.

58. Vietätkö tulevaisuutesi todennäköisesti yksin vai parisuhteessa?
* Uskalla tässä mitään todennäköisyyslaskelmia tehdä.

59. Vaihdatko helposti puhelinnumeroa uusien tuttavien kesken?
* Jos on tarvetta.

60. Paras naapurisi?
* Vaikea valita noista vitsikkäistä papparaisista parasta.

61. Oletko ikinä värjäyttänyt ripsiäsi?
* En ole eikä tarvi.

62. Pidätkö valokuvaamisesta?
* Pidän.

63. Oletko onnellinen?
* Aina välillä.

64. Onko footbaggaily kivaa?
* En ole kokeillut, eli ei varmaankaan.

65. Mitä eroa on ystävillä ja kavereilla?
* Ystävä on sellainen johon luottaa ja jonka seurassa voi olla ihan oma itsensä.

66. Millainen olet aamuisin?
* Kärttyinen.

67. Kuinka monta kertaa sinulle on tehty lävistys?
* Yhdesti.

68. Koska menet seuraavan kerran ulkomaille?
* En tiedä sanoa.

69. Omistako crocsit?
* En, luojan tähden.

70. Miten hiuksesi ovat nyt?
* Sekaisin ja mytyllä niskassa.

71. Koska joit viimeksi kaakaota?
* Prahassa Starbucksissa.

72. Onko sun sänky nyt pedattu?
* Ei ole.

73. Minkä väriset lakanat sulla just nyt on?
* Sinivihreät.

74. Minkä vaatteen ostit viimeksi ja kuinka paljon se maksoi?
* Ostin torstaina jotain toppeja Seppälästä "osta 3, maksa 2" -tarjouksesta, yhden hinta taisi olla jotain 7,95 euroa.

75. Onko sinulla salaisuuksia jotka voisivat kauhistuttaa muita ihmisiä?
* Riippuu miten siveellisiä muut ihmiset ovat.

76. Romanttinen koti-ilta vai huuruinen bileilta?
* Huuruinen ei kyllä kuulosta lemppariltani, mutta ei toisaalta romanttinenkaan. Ehkä huuruinen koti-ilta?

77. Luonne vai ulkonäkö?
* Ottaisin molemmat samassa paketissa. Ulkonäkökriteerinikään eivät aivan vastaa mitään Hunks-miestä.

78. Mitä kolmannessa saapuneessa viestissä kännykässäsi lukee?
* Ei kuulu teille.

79. Mitä sanoit viimeksi?
* Varmaan "moi" tai jotain sinne päin.

JOS...
80. osaisin lukea muiden ajatuksia...
* Joskus se helpottaisi, mutta useimmiten varmaan ei.

81. saisin ottaa autiolle paratiisisaarelle mukaan yhden asian/esineen...
* Läppärin. Tokihan siellä saarella olisi langaton netti ja pistorasia.

82. olisin kukka, olisin...
* Auringonkukka.

83. olisin väri, olisin...
* Punainen.

84. olisin eläin, olisin...
* Tiikeri.

85. saisin matkustaa mihin maahan tahansa, menisin...
* Australiaan.

86. voisin tehdä jotain toisin...
* En tiedä mitä tekisin.

87. saisin mahdollisuuden opiskella uuteen ammattiin, minusta tulisi...
* Ei jaksa enää opiskella.

88. voisin olla loppuelämäni ilman yhtä kotityötä, se olisi...
* Imurointi.

89. olisin auto, olisin...
* Hippikukkainen Kleinbus.

KUN...
90. olen 50-vuotias...
* Olen ehkä päässyt jo 3-kympin kriisistä yli.

91. olen vihainen...
* Kihisen ja puhisen ja syljen rumia sanoja suustani.

92. olen iloinen...
* Kikattelen ja hassuttelen.

93. olen kolmatta viikkoa kesälomalla...
* Olen onnekas.

94. olin viimeksi teatterissa, kävin katsomassa...
* John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä.

95. Minkälaisista elokuvista pidät eniten?
* Joskus komedioista, joskus draamoista, usein niiden välimuodoista. Erilaisista. Sellaisista joissa ei aina ole onnellinen tai ainakaan kovin ennalta-arvattava loppu.

96. Mikä radiokanava sinulla on autossa päällä?
* Ei ole autoa, mutta jos olisi, niin varmaan Radio 957 tai Rock.

97. Koska ja miten esiinnyit viimeksi julkisesti?
* Jo useampi vuosi sitten soitin kitaraa yhdessä yleisötilaisuudessa.

98. Mikä on lempipurukumimakusi?
* En syö purukumia ollenkaan. Eli joku Dumbo-purkka varmaankin, sitä oli silloin kun olin pieni.

99. Mikä on lempijäätelösi?
* Suklaapilvi.

100. Oletko tyytyväinen elämääsi?
* En tällä hetkellä oikein voi olla, mutta yritän sinnitellä.


Ei helvetti oikeesti... Meinasin kuolla pitkästymiseen jo pelkästä vastailusta, voin kuvitella miten tylsää tuon lukeminen on. Anteeksi.

Hyvää Juhannusta!

Muistakaa syödä ja juoda paljon!



Toivottavat Bärtil ja kärpänen

Sounds of silence

Muistatteko, kun joskus kauan sitten valitin kylpyhuoneessani jatkuvasti kuuluvasta kohinasta? No ette varmaankaan muista, enkä jaksa etsiä sitä tekstiä. Kylppärissäni kuitenkin alkoi keväällä joskus yllättäin pitkäkestoinen kohina, soitin huoltomiehen sitä kuuntelemaan ja huoltomies kysyi minulta, että voisiko se olla ilmastointi. Olin hiukan sitä mieltä että ei voisi, mutta eipä ollut minun ongelmani enää siinä kohtaa, olin sentään ainakin ilmaissut huoleni tästä kohinasta.

Noh, meillä oli sitten tänään vesikaluston tarkastus huoltoyhtiön toimesta. Heräsin aamulla varhain pukeutumaan säädyllisesti ennen kuin ne karvaiset jäärät tunkeutuisivat tänne kotiini. Tyypit tulivat, selitin mitkä omista hanoistani vuotavat ja tyypit lähtivät jatkamaan muihin asuntoihin. Jonkin ajan päästä menin vessaan ja siinä istuessani kuulin miten se kohina ensin lyhyesti taukosi kahdesti. Sen jälkeen kuului hetken aikaa kilkan kalkan ja kas, kohina lakkasi! Kokonaan! Ah mikä hiljaisuus valtasi kylpyhuoneeni! Pystyin jälleen kuulemaan äänet pääni sisällä, mikä ilon päivä! Olin iloinen ja ennen kaikkea oikeassa! Kohina siis todellakin johtui jostain vesikalusteperäisestä ongelmasta eikä ilmastoinnista. In your faces, huoltomiehet! No ei vaan, hyvä että kohinan lähde saatiin korjattua, mistä se ikinä johtuikaan (minulle ei varmaan koskaan selviä, epäilen kyllä vuotavaa vessanpönttöä), koska selkeästi se metelin lisäksi kulutti vettä ihan turhaan.

Vedenkulutuksesta tuli muuten mieleeni. Eikö se tunnukin jotenkin hurjalta kun oikein rupeaa ajattelemaan, miten jossain päin maailmaa kaikille ei riitä puhdasta juomavettä ja me täällä peseydymme ja vedämme vessamme juomakelpoisella vedellä? Mutta ehkä en ala miettiä sitä nyt, lähti aivan sivuraiteille tämä juttu...



Postauksen kuva: Toothpaste For Dinner


Ps. Sain ne Spotify-tunnarit itselleni väsättyä, no thanks to you. ;) En saanut sitä kutsua keneltäkään enkä mistään, mutta huijasin hiukan olevani britti ja sain tunnarit luotua ilmaiseksi. Toivottavasti paha ei saa palkkaansa.

Pps. En nyt sitten kirjoittele todennäköisesti enää tällä viikolla, mutta eipä täällä varmaankaan olisi lukijoitakaan. Hyvää juhannusta kaikille! Varokaa hypotermiaa.

Pari kyssäriä

Tärkein ensin: Onko täällä lukijoissa joku, joka haluaisi paiskata minua Spotify-kutsulla? Kaikki aina puhuu siitä, niin meikäkin haluaa messiin.

Ja vähemmän tärkeä toiseksi: Onko lukijoissa joku Kelly Clarkson -fani? Voisin lahjoittaa kyseisen typykän tuoreimman levyn parhaiten tarpeensa perustelevalle ihmiselle. Anybody? Eikö kukaan?

Minulla oli tänään vähän huonompi päivä, vaikka toisaalta se oli myös ihan hyvä päivä. Ainakin onnekas. Sain nimittäin aamulla postin pakettikortin, jossa lähettäjänä oli Aller Julkaisut Oy ja sisältönä luki palkinto. Menin tietysti hippulat vinkuen hakemaan palkintoani postista. Kävi ilmi, että olin osallistunut jonkun Hot NOW-lehden sadan kesäkassin arvontaan ja voittanut sellaisen kesäkassin. Paketissa oli se kesäkassi (ylläri pylläri), pyyhe, joku hiustenhoitomömmö, tuo edellä mainittu Kelly Clarksonin levy sekä Laura Honkasalon Tyttökerho-pokkari. Väittävät lahjan arvon olevan noin 95 euroa. Pyyhkeelle nyt aina on käyttöä, hoitoaine on paksuille ja vaikeasti hallittaville hiuksille (eli selvästi minun hiuksilleni) ja tuo kirja etenkin vaikuttaa hyvältä. Sen sijaan tuo kesäkassi on kyllä itsessään aika ruma. Se on säkkikangasta, yrmypinkki väriltään ja haiseekin säkkikankaalta. Levylle ajattelin suoda yhden mahdollisuuden, mutta jotenkin epäilen, etten oikein kuulu Kelly Clarksonin kohdeyleisöön.

Huominen vielä kotosalla ja sitten pitäisi lähteä mökille juhannuksen viettoon. Voi kunpa olisi aurinkoista eikä sataisi. Turha toivo, luulen.

Ja siellä kaikilla oli niin mukavaa...

Pidin lauantaina synttärikekkerit hiukan jälkikäteen.



Väänsin oikein täytekakunkin, vaikka oikeasti salaisuuteni oli kyllä kaupan valmis kakkupohja. Kakkupohja on kyllä tosi helppo tehdä itse, mutta vihaan sitä kolmeen kerrokseen halkaisemista ja sitä paitsi kakkuvuokani on niin surkea, että siihen tarttuu kaikki aina kiinni vaikka miten voitelisi ja jauhottaisi.



Vieraitakin oli. En nyt mainitse nimeltä kuvassa näkyvää aasia (vasemmalla, siis) enkä myöskään tuota erästä bloggaajaa, jonka kanssa jaan saman geeniperimän.




Yllä pitelen halausotteessa saamaani lahjaa. Luinkin sen jo. Hauska kirja. Ja hyviä kuvia, tietty. Näytän ilmeisesti jotenkin häijyltä hymyillessäni, mikäli minusta ei näy muuta kuin silmät.

Tuollaisia kirjoja lukiessa vaan aina ahdistun, kun ärsyttää miksen itse voi osata sanailla yhtä näppärästi. Samaa ilmiötä ei esiinny lukiessani proosaa, koska en itse edes yritä kirjoittaa sellaista, mutta tuollaista päiväkirjamaista tekstiä tai erityisen hyvää blogia lukiessani tunnen aina pienen kateudenpiston jossain päin ruumistani. Ihan pakko lainata tähän yksi esimerkkikohta tuosta kirjasta, kai se on sallittua.

"Menemme parvekkeelle ja törmäämme omituiseen, primitiiviseen näkyyn. Pihalla työskentelee maalainen. Hänen maansiirtokoneensa ja kuorma-autonsa ympärillä käy kuhina, kun paikalliset, pienipäiset, hampaattomat farkkuhaalarimiehet taputtavat karvaisia käsiään banjonsoiton tahtiin. Crocs-jalkineiden kirkkaat värit välkkyvät usvaisessa aamussa. Katsomme toisiamme ja päätämme vetää sellaiset lärvit, etteivät nämä hämmentävät heimorituaalit häiritse uniamme."

Ehkä tuohon kirjaan olisi pitänyt lisätä varoitus napatyrästä tai mitä nyt ikinä voikaan seurata ylenpalttisesta hihityksestä.




Sain myös kirjan ohessa ihan älyttömän hienon onnittelukortin, tietysti lahjan teemaan sopivan. Hohoo.

No, onneksi pahin on nyt jo ohi, eikä tarvitse melkein vuoteen taas vanheta ollenkaan. Älkääkä nyt vaan enää onnitelko, kun itse epäonnisesta tapahtumasta on jo niin monta päivää.

Kuten kuvasta näkyy

Olisihan ne voineet nyt edes yrittää photoshopata tuon näyttämään siltä kuin nuo olisivat samassa kuvassa...

Seiskalle voi tietysti antaa sen verran krediittiä tästä, että tuo salakuvat tosiaan on monikossa. Missään ei luvata yhtä yhteistä salakuvaa pariskunnasta.

Seiska.fi