Kuten nokkelimmat teistä ehkä ymmärsivät edellisestä kirjoituksestani, vaikken kyennytkään kokonaisiin lauseisiin, olin lauantaina katselemassa ja kuuntelemassa Tehosekoitinta ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen. Kuten aika moni muukin siellä teltassa. Tapauksen johdosta olen ollut pari päivää niin ekstaattisessa tilassa, että oli pakko hetki sulatella asiaa ennen tätä postausta. Ja silti tästä tulee ihan kauheata hehkutusta, tiedän sen.
Siis Tehosekoitin. Livenä. Aivan mieletöntä. Muistan viime syksynä ja talvenakin ajatelleeni, että minulla on ikävä niitä. Ja että en varmaan ikinä näe niitä enää livenä. Ja sitten PAM! Ne palaakin keikkailemaan. Fiilis on sitä luokkaa kuin olisi tavannut rakkaansa viiden vuoden tauon jälkeen. Keikka oli jotain ihan käsittämättömän mahtavaa. Se tunnelma ja ne biisit ja Otto. Tehiksen Otto eikä mikään runoilija Otto Grundström. Otto on ehkä pienin mies johon olen näin sydämenä, mutta Otolla onkin karismaa ainakin kolmen pilvenpiirtäjän verran. Ihan kuulkaas meinaan pakahtua tähän intoon ja onneen! (Miten nuo kuulostavatkin joltain Dna:n kännyliittymiltä... into ja onni...)
Muistan kun viimeisen kerran näin Tehiksen silloin joskus viisi vuotta sitten. Katselin sitä touhua siellä lavalla ja ajattelin ihan oikeasti, että tyypit taitavat olla tosi kyllästyneitä siihen touhuun. Siitähän ei sitten mennytkään kovin montaa päivää tai viikkoa, kun ilmoittivat, että lopettavat. Voin kertoa, että lauantaina siitä viiden vuoden takaisesta tympääntymisestä ei ollut merkkiäkään. Ja bändi veti ihan tasan yhtä hyvin, jos ei paremminkin, kuin silloin ennen. Ihanaa. Ihanaa ihanaa ihanaa. Tätä lisää minulle, kiitos.
JJ tuolla aiemmalla kommenttipalstalla sanoi, että Apulanta on parempi (jos nyt vertailla täytyy), mutta jos/kun on nähnyt molemmat bändit livenä, niin minun mielestäni ne eivät edes paini samassa sarjassa. Olen joskus nähnyt Apulannan livenä ja meinasin pitkästyä kuoliaaksi sillä keikalla. Tehiksen keikalla ei pysty kuolemaan kuin korkeintaan siihen, että yli-innoissaan vahingossa nielaisee kielensä tai jotain. (Sitä paitsi Apulannan nykyinen tuotanto on ihan hirveätä kuraa, imho. Ehkä niidenkin olisi kannattanut jäädä viisi vuotta sitten lepäilemään laakereille.)
Makuasioistahan ei voi kuin kiistellä. Mutta olipa ihan helvetin hyvä keikka.
Ps. Video ei ole minun.
13. heinäkuuta 2009
11. heinäkuuta 2009
10. heinäkuuta 2009
Hämähäkki väärinpäin
Kaikki varmaan olette törmänneet tuohon Oulun ev.lut. seurakunnan uuteen logoon, joka esittää... öh, kirkkovenettä. Eli siis naisen sukupuolielinhän se siinä on levällään. Mielipiteeni on hiukan kahtiajakoinen tästä logosta. Toisaalta minulle on aivan sama mitä joku Oulun seurakunta puuhailee, mutta toisaalta... sehän on vittu! Ensinnäkin vittua pidetään kirosanana, ja mielestäni kirkko ja kiroilu ei oikein sovi samaan lokeroon. Ja toisennakin, onhan kirkkoveneen piirtely aika härskiä. Kolmanneksi tulee mieleen, että onko naisen sukupuolielin jotain yhteistä omaisuutta, että kirkko näkee asiakseen alkaa käyttää sitä hyväkseen (pun intended).
Minun mielestäni kirkkovenepiirustukset, (joita yleensä piirustavat teinipojat, ei aikuiset), on aina olleet tosi rumia, eikä siitä tee sen kauniimpaa joku kristillinen jalo tarkoitusperä. Oikeasti minua kuitenkin ärsyttää tuossa kampanjassa se, että tässä taas selkeästi näkee kuinka joku taho yrittää laskeutua nuorten tasolle. Nuoret kun eroavat kirkosta ja niitä kiinnostaa vaan seksi ja pillu, tihihihi. Niin aletaan sitten puhua nuorille nuorten kieltä, tihihihi, ja otetaan logoksi joku tosi svengaava kirkkoveneen kuva, tihihihi, niin sitten ne nuoret ymmärtääkin että kirkko on tosi seksikäs ja fantsu, niin siihen kantsii yhtyä. Oho, mä sanoin yhtyä, tihihihihi!
Lukekaapa tämä juttu saadaksenne lisää perspektiiviä asiaan (via Kertsin & Kertsin [vähän niin kuin Vaasan & Vaasan]).
Matti Nykästä mukaellen seurakunta voisi ottaa uudeksi sloganikseen: "Pilluhan se aina on mielessä, mutta rukoillaan ensin." Kiitos, kiitos, saa ottaa vapaasti käyttöön tämän nerokkuuteni kulminoituman.
Siinähän tämä kampanja on onnistunut, että se on saanut palstatilaa todella paljon mediassa, mutta onko kaikki julkisuus hyvää julkisuutta? Meinaan vaan, että tuskin kovin monelle tulee mieleen liittyä kirkkoon nähtyään tuon logon. Jos kyseessä olisi Tampereen ev.lut. seurakunta, niin minä lähtisin saman tien kävelemään, koska alentuva kohtelu on yksi asia mitä en jaksa sitten niin yhtään.
No, se siitä. Meitsi lähtee syömään krapulamättöä ja sen jälkeen kuuntelemaan musiikkia Tammerfesteille. Adios, amigos!
Minun mielestäni kirkkovenepiirustukset, (joita yleensä piirustavat teinipojat, ei aikuiset), on aina olleet tosi rumia, eikä siitä tee sen kauniimpaa joku kristillinen jalo tarkoitusperä. Oikeasti minua kuitenkin ärsyttää tuossa kampanjassa se, että tässä taas selkeästi näkee kuinka joku taho yrittää laskeutua nuorten tasolle. Nuoret kun eroavat kirkosta ja niitä kiinnostaa vaan seksi ja pillu, tihihihi. Niin aletaan sitten puhua nuorille nuorten kieltä, tihihihi, ja otetaan logoksi joku tosi svengaava kirkkoveneen kuva, tihihihi, niin sitten ne nuoret ymmärtääkin että kirkko on tosi seksikäs ja fantsu, niin siihen kantsii yhtyä. Oho, mä sanoin yhtyä, tihihihihi!
Lukekaapa tämä juttu saadaksenne lisää perspektiiviä asiaan (via Kertsin & Kertsin [vähän niin kuin Vaasan & Vaasan]).
Matti Nykästä mukaellen seurakunta voisi ottaa uudeksi sloganikseen: "Pilluhan se aina on mielessä, mutta rukoillaan ensin." Kiitos, kiitos, saa ottaa vapaasti käyttöön tämän nerokkuuteni kulminoituman.
Siinähän tämä kampanja on onnistunut, että se on saanut palstatilaa todella paljon mediassa, mutta onko kaikki julkisuus hyvää julkisuutta? Meinaan vaan, että tuskin kovin monelle tulee mieleen liittyä kirkkoon nähtyään tuon logon. Jos kyseessä olisi Tampereen ev.lut. seurakunta, niin minä lähtisin saman tien kävelemään, koska alentuva kohtelu on yksi asia mitä en jaksa sitten niin yhtään.
No, se siitä. Meitsi lähtee syömään krapulamättöä ja sen jälkeen kuuntelemaan musiikkia Tammerfesteille. Adios, amigos!
Selviämispostaus
Tämä ei ole siis kännipostaus vaan selviämispostaus. Menin tänään käymään "ihan yksillä vaan" tuossa lähikuppilassa. Useathan meistä tietävät mitä tuo termi oikeasti tarkoittaa... En olekaan tuollaista känniä tempaissut sitten viime kerran.
Juttelin baarissa entisen työkaverin kanssa, jota en ollut nähnyt sitten viime kesän ja kuulin, että avioero on vireillä jo neljättä kuukautta. Jotenkin yllätti, vaikka tiesin sen pariskunnan elon olleen kaikkea muuta kuin ruusuista. Sitä vaan ajatteli, että jos ne tuostakin selvisivät, niin sitten eivät kyllä eroa mistään syystä. Vuosituhannen alussa olisin ehkä kiljunut riemusta tuon uutisen kuultuani, nyt olen vain pahoillani. Sekä hiukan myös pelkään saavani tästä henkilöstä jonkinlaisen riesan elämääni. Pidän hänestä niin kovasti, mutta kun eräiden kanssa ei ikinä voi pitää hommaa täysin kaveripohjalla. Tai siis minä voin, mutta toinen ei voi. Enkä halua enempää.
Kauhea hedari iski äsken päälle äsken.
Nyt taidan mennä viskaamaan tuon kylmentyneen pizzanjämän mikroon.
Lisäys: Ensimmäistä kertaa taisi olla sellainen tilanne tuon henkilön kanssa, että minä olin niskan päällä tilanteessa. Ensimmäistä kertaa pystyin olemaan oikeasti vapautunut hänen seurassaan ja sanomaan suoraan mitä asioista ajattelen. Tajusin, että sillä ei ole väliä enää. Olen päässyt siitä yli. Hänestä yli.
Ekstra-lisäys: Pitääköhän tämä postaus deletoida aamulla...
Juttelin baarissa entisen työkaverin kanssa, jota en ollut nähnyt sitten viime kesän ja kuulin, että avioero on vireillä jo neljättä kuukautta. Jotenkin yllätti, vaikka tiesin sen pariskunnan elon olleen kaikkea muuta kuin ruusuista. Sitä vaan ajatteli, että jos ne tuostakin selvisivät, niin sitten eivät kyllä eroa mistään syystä. Vuosituhannen alussa olisin ehkä kiljunut riemusta tuon uutisen kuultuani, nyt olen vain pahoillani. Sekä hiukan myös pelkään saavani tästä henkilöstä jonkinlaisen riesan elämääni. Pidän hänestä niin kovasti, mutta kun eräiden kanssa ei ikinä voi pitää hommaa täysin kaveripohjalla. Tai siis minä voin, mutta toinen ei voi. Enkä halua enempää.
Kauhea hedari iski äsken päälle äsken.
Nyt taidan mennä viskaamaan tuon kylmentyneen pizzanjämän mikroon.
Lisäys: Ensimmäistä kertaa taisi olla sellainen tilanne tuon henkilön kanssa, että minä olin niskan päällä tilanteessa. Ensimmäistä kertaa pystyin olemaan oikeasti vapautunut hänen seurassaan ja sanomaan suoraan mitä asioista ajattelen. Tajusin, että sillä ei ole väliä enää. Olen päässyt siitä yli. Hänestä yli.
Ekstra-lisäys: Pitääköhän tämä postaus deletoida aamulla...
8. heinäkuuta 2009
You know I'm a dreamer...
Olen tänään selaillut vuokraovi.comia. Kauhea hinku olisi päästä muuttamaan johonkin toiseen asuntoon, vaikka ei tässä nykyisessäkään mitään vikaa ole. Olen asunut tässä kahdeksan vuotta ja sinä aikana vuokrat ovat nousseet aivan älyttömästi. Paitsi minun vuokrani. Tuosta viereiseltä kadulta saisi näköjään nelisen neliötä pienemmän asunnon melkein satasen kalliimmalla. Kaikista paras oli kyllä yksi 22 neliön asunto Hämeenpuistossa, vuokra vaatimattomat 755 e/kk. Wtf?!!? Kullastako se on tehty oikein? No, se oli kyllä kalustettu ja vuokraan sisältyi tv-lupa ja kaikkea hienoa, mutta silti...Oikestaan olisi siis järjenköyhää muuttaa pois tästä, jos lopputulos olisi pienempi ja kalliimpi asunto. Sitten on tietenkin niitä kaupunginosia, joista saisi suhteellisen edullisesti pieniä asuntoja, mutta joihin suhtaudun äärimmäisen negatiivisesti, kuten vaikka Tesoma tai Härmälä tai Nekala. Ainakin minun mielessäni noilla kaupunginosilla on melko huono maine. Enkä näe kovin mielekkäänä hypätä ojasta allikkoon. Nykyinen kaupunginosani on hyvin rauhallinen, hyvin luonnonläheinen ja Näsijärvikin on ihan tuossa rannassa. Kävelymatkan päässä on ihan hyvä lähikauppa ja pari pizza-/grilliruokapaikkaakin on tuossa, puhumattakaan lähipubeista. Mutta... kun kaikki muu on niin kovin kaukana.
Todellisuudessa haluaisin siis muuttaa lähemmäs keskustaa. Olen aina sydämeltäni keskustalainen, paitsi en tietenkään poliittiselta kannaltani. En kuitenkaan voi vaihtaa kalliimpaa asuntoon ennen kuin saan ihan oikean työpaikan jostain, koska nytkin elän ns. kädestä suuhun. Asunto saisi jopa olla tätä nykyistä luukkuani pienempi, mikäli se olisi lähellä keskustaa. Tässä asunnossahan menee varmasti ainakin se 10 neliötä jo eteiseen ja keittiöön, joissa en koskaan vietä aikaani. Suurin tyytymättömyyden kohteeni tässä asunnossa onkin pohjapiirustus. En tajua kenelle on tullut mieleen tehdä yksiö, jossa on aivan tajuttoman iso eteinen. Saman kokoinen kuin alkovi. Muutenkin tämä on jotenkin ahdas ja sokkeloisesti suunniteltu. Pienemmillä neliöillä saisi isomman oloisen kämpän, jos pohjapiirustus olisi avarampi.
Itse asiassa olisi kauhean vaivalloista muuttaa nyt, kun juuri olen saanut tehtyä kelalle asumistukihakemuksen, eikä sitä olla vielä edes käsitelty. No, ainahan sitä saa haaveilla...
7. heinäkuuta 2009
Ja, må hon leva
Kirjoitin äsken tämän päivän päivämäärää yhteen juttuun ja rupesin miettimään, että miksi 7.7. kuulostaa jotenkin merkitykselliseltä päivämäärältä... Sitten tajusin! Tänäänhän on pikkuäpärämme syntymäpäivä! Ctuhtuthutlut täyttää jo 2 vuotta. Hah hah, voi niitä aikoja... Aika suorastaan lentää, kun on hauskaa. Onneksi ollaan äpärän isukin kanssa pysytty hyvissä väleissä, niin on yhteishuoltajuuskin helpompaa.
Ctuhtuthutlutin juhlapäivän kunniaksi julkaisen viimeisen osan Esko Alkuliman tarinaa. Ko. sarjis oli minulta unohtunutkin jo ihan kokonaan, mutta joku parempimuistinen muisti muistuttaa minua siitä jonkin aikaa sitten. Jonka jälkeen se kyllä taas unohtui ja nyt tänään muistui takaisin muistiin. Edelliset kaksi osaa löytyvät täältä.
Tämä syntymäpäivä sattuikin ihan hyvään väliin, koska minulta on kaikki järkevä sanottava tällä hetkellä aivan loppu. Tai ainakin edes vähän järkevämpi sanottava. Sen paluuta odotellessa...
Ctuhtuthutlutin juhlapäivän kunniaksi julkaisen viimeisen osan Esko Alkuliman tarinaa. Ko. sarjis oli minulta unohtunutkin jo ihan kokonaan, mutta joku parempimuistinen muisti muistuttaa minua siitä jonkin aikaa sitten. Jonka jälkeen se kyllä taas unohtui ja nyt tänään muistui takaisin muistiin. Edelliset kaksi osaa löytyvät täältä.
Tämä syntymäpäivä sattuikin ihan hyvään väliin, koska minulta on kaikki järkevä sanottava tällä hetkellä aivan loppu. Tai ainakin edes vähän järkevämpi sanottava. Sen paluuta odotellessa...
Savumerkit:
esko alkulima,
onnenjuusto,
äpärä
5. heinäkuuta 2009
Taas on aika avannon
Tsekataanpas minkälaisilla hakusanoilla tänne blogiin on viime aikoina päädytty.
Ei helvetti, tuo The Virtanen Band on näköjään aiheuttanut jonkinlaisen rynnäkön tänne. No tässä jotain muita hakusanoja...
Yhdyssanoista muuten tuli mieleen, kun yksi päivä jossain radiossa tai vastaavassa viestimessä keskusteltiin yhdyssanoista ja siitä miten niistä on oikeastaan tullut sellainen kynnyskysymys nykyajan kielioppikeskusteluissa. Joku neropatti siinä sitten virkkoi, että kun kielipoliisit aina itkee jos joku ei osaa kirjoittaa yhdyssanoja yhteen, niin ei hän vaan ole koskaan kuullut kenenkään yhdyssanavammaisen valittavan siitä, että yhteen kirjoitetut yhdyssanat heitä haittaisi. Ihan mieletöntä argumentointia! En enää ikinä häiriinny yhdyssanavirheistä, kerta yhdyssanaurpotkaan eivät häiriinny minun oikeinkirjoituksestani!
Ei helvetti, tuo The Virtanen Band on näköjään aiheuttanut jonkinlaisen rynnäkön tänne. No tässä jotain muita hakusanoja...
- miten naamakarva poistan (no jos niitä todella on vain yksi karva, niin ota pinsetit ja nyppäse pois)
- minkä värinen vaate käy tummahiuksiset (mieluummin ilman vaatteita, vai mitä pojat?)
- TANJA SAARELAN KOTITALO (read my lips: EVVK)
- teksti madonnan levyyn virginia (ihan tolkuttomia hakusanoja)
- karvoja poskissa (eiköhän meillä kaikilla, toisilla enemmän kuin toisilla)
- pyörtyminen kramppi (lääkäri)
- Mars huoneessa III (tviiuu tviiuu)
- sähköisyys on sitä että kerää pölyä (juu, sitä se on, mun sängynalunen on tosi sähköinen)
- miia nuutila alasti (senkin tirkistelijä)
- millä elän kesän (kesällä onneksi luonnosta löytyy paljon syötävää, jos tiukka paikka tulee)
- ovatko amerikkalaiset tyhmiä (ovat, ja suomalaiset ja ruotsalaiset ja intialaiset ja...)
- 'ä'*' (todella haluaisin tietää mitä tuolla on haettu ja miten sillä on päädytty tänne)
- mölkyn teko-ohjeet (no sahaa jotain puupalikoita ja kirjoita numerot niihin)
- käsipainoharjoitus pojille (mitäpä minä siitä tietäisin)
- miksi owen wilsonin nenä on (tää on vissiin näitä filosofisia kysymyksiä)
- pitkä lihaksikas nainen pelottava (pienet naiset ne vasta pelottavia ovatkin)
- omglolwtf (mene kouluun ja kasva isoksi)
- lävistykset laittomaksi (no tuskin hei)
- mölkyn pelaaminen tietokoneella (helpompi sitä puupalikkaa on heittää kuin tietokonetta)
- my home harmiton (öö... okei?)
- kaupasta valmis kakkupohja (jep, kaupasta)
- piisamit söivät aake kallialan (hah hah hah, kuka tunnustaa hakeneensa?)
- karvat leuassa (sitä kutsutaan parraksi)
- kikka ja elegia (joku vähemmän tunnettu Eino Leinon runo?)
- perseeseen ammuttu karhu (minä aamutuimaan)
- laulu pamela marilyn ukkonen (mielenkiintoista)
- Hali-rintaliivi (mätsää Pusi-alushousujen kanssa)
- michael jackson kenelle soitti kuolin iltana (en osaa vastata kysymykseesi)
- mistä tietää että on tulossa vanhaksi (siitä että etsit siihen vastausta)
- surffi letti (mitäpä sitä yhdys sanoista)
- arma mucha fucking geddon (mikä mucha? se on arma-goddamn-motherfucking-geddon)
- minja tiina (senkin stalkkeri)
Yhdyssanoista muuten tuli mieleen, kun yksi päivä jossain radiossa tai vastaavassa viestimessä keskusteltiin yhdyssanoista ja siitä miten niistä on oikeastaan tullut sellainen kynnyskysymys nykyajan kielioppikeskusteluissa. Joku neropatti siinä sitten virkkoi, että kun kielipoliisit aina itkee jos joku ei osaa kirjoittaa yhdyssanoja yhteen, niin ei hän vaan ole koskaan kuullut kenenkään yhdyssanavammaisen valittavan siitä, että yhteen kirjoitetut yhdyssanat heitä haittaisi. Ihan mieletöntä argumentointia! En enää ikinä häiriinny yhdyssanavirheistä, kerta yhdyssanaurpotkaan eivät häiriinny minun oikeinkirjoituksestani!
4. heinäkuuta 2009
Smells like... meme!
1. Pehmeintä maailmassa... karvat kissanpennun polkuanturoiden välissä.
2. Liian makeaa… Tokaji-viini.
3. Mieluisin ääni… nauru.
4. Järkyttävin haju… useamman päivän suljetussa astiassa lämpöisessä ollut tonnikalasalaatti. Tai pakkasesta sulatetut surviaisen toukat.
5. Himoittavan hyvää… tulee mieleen kaikkea muuta kuin syötävää, mutta jos syötävistä pitää sanoa niin... liha. Kyllä. Joku tosi hyvä ja mehukas liha.
6. Tuoksuu hyvälle... sammunut kynttilä, kesä, tuore leipä tai pulla, kahvi.
7. Oudoin hajumieltymyksesi… Vitalis. Ostin sitä kerran purkin ihan vain nuuskiakseni.
8. Lapsuusajan hajumuisto... mummolan peräkammarin piirongin kaappi.
9. Kutittaa... suupielet, polvitaipeet, pakaroiden alapuoli.
10. Riipii korvia... huono musiikki, ärsyttävän ihmisen loputon kälkätys.
11. Yrjöttävä maku... mustamakkara, veriohukaiset, maksalaatikko.
12. Pelottava ääni... rasahdus tai muu ääni silloin kun on muuten täysin hiljaista.
13. Kylmää vai kuumaa... mieluummin kuumaa. Inhoan palelua.
14. Iljettää koskea... esimerkiksi eritteisiin tai johonkin joka on ollut tekemisissä eritteiden kanssa.
15. Tuntuu hyvältä kädessä... käkikellon punnus. Se on mitä lie rautaa, pitkä kävynmallinen, tuntuu sileältä ja viileältä kädessä.
2. Liian makeaa… Tokaji-viini.
3. Mieluisin ääni… nauru.
4. Järkyttävin haju… useamman päivän suljetussa astiassa lämpöisessä ollut tonnikalasalaatti. Tai pakkasesta sulatetut surviaisen toukat.
5. Himoittavan hyvää… tulee mieleen kaikkea muuta kuin syötävää, mutta jos syötävistä pitää sanoa niin... liha. Kyllä. Joku tosi hyvä ja mehukas liha.
6. Tuoksuu hyvälle... sammunut kynttilä, kesä, tuore leipä tai pulla, kahvi.
7. Oudoin hajumieltymyksesi… Vitalis. Ostin sitä kerran purkin ihan vain nuuskiakseni.
8. Lapsuusajan hajumuisto... mummolan peräkammarin piirongin kaappi.
9. Kutittaa... suupielet, polvitaipeet, pakaroiden alapuoli.
10. Riipii korvia... huono musiikki, ärsyttävän ihmisen loputon kälkätys.
11. Yrjöttävä maku... mustamakkara, veriohukaiset, maksalaatikko.
12. Pelottava ääni... rasahdus tai muu ääni silloin kun on muuten täysin hiljaista.
13. Kylmää vai kuumaa... mieluummin kuumaa. Inhoan palelua.
14. Iljettää koskea... esimerkiksi eritteisiin tai johonkin joka on ollut tekemisissä eritteiden kanssa.
15. Tuntuu hyvältä kädessä... käkikellon punnus. Se on mitä lie rautaa, pitkä kävynmallinen, tuntuu sileältä ja viileältä kädessä.
2. heinäkuuta 2009
Sama se on rakastit minua tai et, sinä huonoa musiikkia kuuntelet
Aika moni on varmaan nähnyt televisiossa sen semi-ärsyttävän DNA:n mainoksen, jossa suomalainen The Virtanen Band nousee maailmanmaineeseen ja Juha Veijonen esittää kyseisen bändin manageria, joka vie tuhkatkin pesästä tai jotain? (Jos ette, niin katsokaa tuon linkin takaa ja tiedätte mistä puhun). No, kanavasurffailin tuossa ja pysähdyin Voicelle hetkeksi. Luulin ensin, että siellä tulee tuo DNA:n mainos, mutta siellä tulikin ihan oikeasti tuon The Virtanen Bandin musiikkivideo. Siis... Onko tuo The Virtanen Band ihan oikeasti joku bändi vai pelkästään DNA:n järjettömällä panostuksella tehty mainoskikka?
Koko touhuhan näyttää hyvältä, etenkin se bändin ns. keulahahmo-kitaristi-laulaja-whatever, mutta miksi sen kappaleen pitää sitten olla niin tylsä? Biisin tylsyyden selittää tietysti se, että The Virtanen Bandin Facebookin fanisivulla kerrotaan bändin saaneen musiikillisia vaikutteita Van Halenilta, Bon Jovilta, Kings of Leonilta ja Fall Out Boylta. Meinaan joka kerta kuolla pitkästymiseen, kun sitä Kings of Leonin renkutusta soitetaan radiossa. Ja ehkä jotkut teistä tietävät tunteeni Bon Jovia kohtaan.
No, pointtini vain oli, että sääli jos homma näyttää hyvältä, mutta kuulostaa huonolta. Vaikka tiedän toki, ettei kaikkea maailman musiikkia (siis läheskään kaikkea, ei juuri ollenkaan) tehdä miellyttämään minun korviani. Mietin myös, että jos kyseessä on ihan oikea bändi eikä mikään mainoskikka, niin miten kauan sillä kestää tulla vakavasti otetuksi yhtyeeksi tuon DNA:n mainoksen jälkeen (joka muuten tulee korvistani ja silmistänikin jo ulos)? Jos kyseessä taas on yksinkertaisesti DNA:n mainostoimiston idea, niin hatunnosto heille, koska saivat minutkin kirjoittamaan tämän postauksen vaikka biisi onkin paska.
Miksikä muuten kutsutaan tätä nykyistä suomirokin (vai popin?) vallitsevaa genreä, jossa kaikki bändit kuulostavat samalta? Happoradio, Disco, Poets of the Fall, Sunrise Avenue jne... Onko se jotain iskelmä-emo-poprokkia? Ja pitäisikö nuo bändit jotenkin erottaa toisistaan? Sitten on tällainen uutuus nimeltänsä Järjestyshäiriö, josta on kyllä järjestyshäiriöt kaukana. Bändissä kuulostaisi olevan iskelmälaulaja, jonka taustalle on laitettu rokkibändi. Mutta onneksi nyt suomipoprockin taivaalle on alkanut ilmestyä tällaisia uusia piristäviä vaihtoehtoja, kuten Anna Puu ja Belle Who. Tulen noista aina hyvälle tuulelle.
Ja miksi en käännä jo televisiotani pois Voicelta?
Koko touhuhan näyttää hyvältä, etenkin se bändin ns. keulahahmo-kitaristi-laulaja-whatever, mutta miksi sen kappaleen pitää sitten olla niin tylsä? Biisin tylsyyden selittää tietysti se, että The Virtanen Bandin Facebookin fanisivulla kerrotaan bändin saaneen musiikillisia vaikutteita Van Halenilta, Bon Jovilta, Kings of Leonilta ja Fall Out Boylta. Meinaan joka kerta kuolla pitkästymiseen, kun sitä Kings of Leonin renkutusta soitetaan radiossa. Ja ehkä jotkut teistä tietävät tunteeni Bon Jovia kohtaan.
No, pointtini vain oli, että sääli jos homma näyttää hyvältä, mutta kuulostaa huonolta. Vaikka tiedän toki, ettei kaikkea maailman musiikkia (siis läheskään kaikkea, ei juuri ollenkaan) tehdä miellyttämään minun korviani. Mietin myös, että jos kyseessä on ihan oikea bändi eikä mikään mainoskikka, niin miten kauan sillä kestää tulla vakavasti otetuksi yhtyeeksi tuon DNA:n mainoksen jälkeen (joka muuten tulee korvistani ja silmistänikin jo ulos)? Jos kyseessä taas on yksinkertaisesti DNA:n mainostoimiston idea, niin hatunnosto heille, koska saivat minutkin kirjoittamaan tämän postauksen vaikka biisi onkin paska.
Miksikä muuten kutsutaan tätä nykyistä suomirokin (vai popin?) vallitsevaa genreä, jossa kaikki bändit kuulostavat samalta? Happoradio, Disco, Poets of the Fall, Sunrise Avenue jne... Onko se jotain iskelmä-emo-poprokkia? Ja pitäisikö nuo bändit jotenkin erottaa toisistaan? Sitten on tällainen uutuus nimeltänsä Järjestyshäiriö, josta on kyllä järjestyshäiriöt kaukana. Bändissä kuulostaisi olevan iskelmälaulaja, jonka taustalle on laitettu rokkibändi. Mutta onneksi nyt suomipoprockin taivaalle on alkanut ilmestyä tällaisia uusia piristäviä vaihtoehtoja, kuten Anna Puu ja Belle Who. Tulen noista aina hyvälle tuulelle.
Ja miksi en käännä jo televisiotani pois Voicelta?
Savumerkit:
ihmettely,
musiikkikriitikkous
Nyt se on täällä! Kuuntele ääni!
Siis Alice In Chainsin uusi sinkku A Looking In View.
Maistelen tätä vielä, mutta kai se on pakko sanoa, ettei tuo vallan paskalta kuulosta. Varmaan aika lähelle parasta mitä voi saada aikaiseksi ilman Laynea.
(En tiedä koska pääsen yli tästä asiasta niin ettei minun joka ainoan uuden aic-kappaleen yhteydessä tarvi mainita, että siinä on ihan väärä laulaja!!!)
Maistelen tätä vielä, mutta kai se on pakko sanoa, ettei tuo vallan paskalta kuulosta. Varmaan aika lähelle parasta mitä voi saada aikaiseksi ilman Laynea.
(En tiedä koska pääsen yli tästä asiasta niin ettei minun joka ainoan uuden aic-kappaleen yhteydessä tarvi mainita, että siinä on ihan väärä laulaja!!!)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

