Minulla on tänään "puhelinaika" lääkärille. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lääkäri soittaa minulle kahdeksan ja kahden välillä. Onneksi ei tuon isompaa haarukkaa ole. (Ironiaa). Tässä sitten istun puhelimeeni kahlittuna enkä esimerkiksi uskalla käydä suihkussa ennen kuin lääkäri on soittanut. Ei sillä, että terveydentilassani olisi mahdollisesti jotain, joka tekisi suihkussa käymisestä vaarallista, vaan sillä, että en vahingossa missaa tuota puhelua. En ole myöskään kuolemassa, tiettävästi ainakaan, ennen lopullista loppua, ei tarvise huolestua. Kävin vaan viikko sitten verikokeissa, joiden tuloksista lääkärin pitäisi nyt kertoa. Ehkä sieltä löytyy jotain, tai ehkä ei. Todennäköisesti ei.
En ole nukkunut viime yönä paljon kilin kakin vertaakaan. Uni ei vain tullut ja sitten nousinkin kahdeksalta odottamaan lääkärin puhelua, jota ei vielä ainakaan ole kuulunut. Mutta ei kai sitä sikeimmästä unesta voi herätä vastaamaan tuommoiseen puheluun. Muutenkaan en tahdo ymmärtää kyseisen lääkärin puhetta, saati sitten puoliunessa. Ei sillä, että nytkään olisin hirveän skarppi. Niin, minulla on yleensä hyvät unenlahjat eli nukahdan pääni osuessa tyynyyn, mutta tietysti aina silloin, kun täytyy herätä jostain syystä aikaisin, jättää Nukkumatti osoitteeni väliin. Jos lääkäri soittaisi nyt... nyt... NYT... (ei tehonnut), niin ehtisin vielä torkahtaa hetken ennen päivän rientoja, mutta jos se soittaa vasta kahdelta, niin peli on menetetty ja mustat renkaat silmien ympärillä saavutettu.
Mennyt joulun viiva loppiaisen aika harmittaa, sillä uusi uhkea elämäntapani sai uhkeutta aivan väärällä tavalla. Vaa'an mielestä uhkeutta on tullut lisää melkein pari kiloa ja mittanauhan mielestä se kaikki on vyötäröllä. Ystäväni sanoi tällä viikolla, että ei ole väliä sillä mitä syö joulun ja uudenvuoden välissä, vaan sillä mitä syö uudenvuoden ja joulun välissä. Tottahan tuo taitaa olla, mutta jotenkin nyt on todella todella vaikea saada tehtyä korjaus- ja ryhtiliikettä. Eikä viikonloppu varsinaisesti tule auttamaan asiaa, sillä vietän sen tätini herkkuruokien (ja viinin) ääressä. Mutta ensi viikolla sitten. Ja tällä kertaa ihan oikeasti. En kehtaa sopia seuraavaa treeniä rainerin kanssa ennen kuin saan joulunajan vahingot korjattua.
11. tammikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Tampereella ei sitten ole tuollaista palvelua verkossa, mistä itse näkee labrojensa tulokset? Täällä on ja niitä tässä oonkin sitten ihmetelly. Siellä on jopa palvelu, josta saa kysyä jtn tietyistä tuloksista ja niihin vastataan kolmen vrk:n kuluessa. Kätevää. Oulussa ihmiset opetetaan täysin omatoimisiksi. Jollei halua, ei paljoa tarvitse asioida puhelimitse. Ja mähän en halua. :)
No ei ainakaan YTHS:llä. Kunnallisista palveluista en tiedä, kun en ole niitä käyttänyt vuosiin.
Tässähän on myös sellainen juttu, että en kyllä itse osaisi niistä tuloksista mitään tulkita, joten ihan parempi että kuulen lääkäriltä mitä asiat tarkoittaa. Ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Käteväähän tuo omatoimisuus toki olisi, jos voisi sitten itse kirjoittaa itselleen reseptinkin mahdollisiin lääkkeisiin. ;)
Oulusta tuli mieleeni, että kun tänne muutin ja ekan kerran menin lääkäriin (silloin kunnalliselle puolelle), en meinannut ymmärtää lääkärin puheesta mittään. Hän siis oli kaikesta päätellen natiivi oululainen...
"Meidän" YTHS:llä ne antaa sentään vähän rajatumpia puhelinaikoja. Taitaa olla peräti 20 minuutin rakonen jonka sisällä lääkäri soittaa.
Tää ei liity tähän mitenkään, tulinpahan vain kertomaan, että vastasin haasteeseen! P.S. Dr. Philin kuva oli hauska, nauroin ääneen. P.P.S. Ärsyttäviä tommoset lääkäriajat, toivottavasti lekuri kumminkin soitti ja puhui ymmärrettävästi.
Kirsikka, joo toi kuusi tuntia on kyllä aika pitkä aikaväli, mutta ehkä ei sitten vaan pysty tietämään missä välissä se ehtii soittaa. Piti kuitenkin tietylle lääkärille saada se puhelinaika.
En tiedä mistä toi lääkäri on kotoisin, mutta ihan suomalainen se ainakin on.
Kukkis, kiva juttu, tuun lukeen heti kun ehdin!
Soitti se sitten vähän puolenpäivän jälkeen. Yllättävää kyllä ymmärsin sen puheesta puhelimessa enemmän kuin kasvotusten. Sain lähetteen uuteen verikokeeseen parin kuukauden päästä, eli tarkkaillaan tilannetta!
Mälsä takapakki. Tsemppiä ryhtiliikkeeseen.
Liittyykö tää nyt siihen mistä puhuttiin maksimisykkeen yhteydessä?
Kirsikka: Mulla ei oo ollu tänne muuton jälkeen suurempia ongelmia ymmärtää oululaisia, pikemminkin niillä on ollu ongelmia ymmärtää mun Tampereen murretta :D Tosin sekin taitaa olla jo vähän kaikonnut, kun enää ei ole tullut niin pahoja ymmärtämisongelmia. :/
Neo, en muista tarkalleen mistä oli silloin puhe, mutta varmasti joo, kilppareihin liittyy tuo jatkoseuranta.
Mimmu, miten tamperetta muka ei ymmärrä, häh, sehä on niin selkeää... ;)
Tiina: Joo, en mäkään ymmärrä. Kuuntelis ne oululaiset sitä omaa puhettaan hetken ja kysyis sitten vasta uudestaan... ;D
Tiina, just niistä oli puhe.
Lähetä kommentti