generated by sloganizer.net

5. heinäkuuta 2013

I'm beginning to see the light

Unissaan torkuttaminen ei välttämättä ole mikään maailman paras taito. Siinä nimittäin käy äkkiä niin, että herää oikeasti vasta puoli tuntia myöhemmin kuin mitä on laittanut herätyskellon soimaan. Onneksi on liukuva työaika.

Ikuisenä läskilyllerönä on hämmentävää seurata oman vartalonsa muuntautumista löllöstä lihaksikkaaksi. Voi olla, että menee vielä hetki jos toinenkin ennen kuin tähän tottuu eikä enää tarvitse hämmästellä kauhunsekaisin tuntein jokaista uutta muhkuraa nahan alla.

Esimerkiksi tässä taannoin saippuoin suihkussa yläkroppaani ja käteni tunsi oudon patin rinnan seudulla. Voitte uskoa, että säikähdin ensin ihan sairaasti. Rintasyöpä, nyt se on täällä! Vaan hetken tilannetta tutkailtuani tajusin, että se on rintalihas. LIHAS. (Pelästyksen jälkeen myös ammattilainen on tunnustellut rintani, joten muita muhkuroita ei ole kuin se lihas).

Sami Sundvikin blogikirjoitus herätti närkästystä ainakin joissain tovereissani. Jos ei nyt provosoidu niistä jutun kärjistyksistä, niin kirjoitus on minun mielestäni oikeastaan aika hyvä. Mutta taidankin olla juuri kirjoituksen kohderyhmää. Henkilökohtaisesti olen huomannut, että kun jätin kaikenlaisen poukkoilun ja pumppailun ja jumppailun, ja siirryin nostelemaan ihan kunnollisia painoja, niin kehitystä kropassani on tapahtunut aivan eri tavalla. Olen ilahtunut siitä, että jonkun ammattilaisen (muunkin kuin henkilökohtaisen rainerini) mielestä tämä mitä minä teen on se oikea/paras tapa laihduttaa ja muokata vartaloa. Toimii minulla huomattavasti paremmin kuin juttailu ja aamuaerobiset.

Kun joskus valittelen omalle pt:lleni, että en jaksa tai pysty tai muka ehdi tai tykkää tai halua (tosi harvoin kyllä käytän mitään noista termeistä), niin hänen neuvonsa (määräyksensä) on se, ettei sitä tarvitse ajatella niin paljon vaan tekee mitä täytyy tehdä. Ihan sama jaksaako lähteä salille tai maistuuko joku palkkari pahalta, se on vaan mentävä ja juotava jne. Itse en ihan ole päässyt tuolle tasolle vielä. Salilla kyllä käyn vaikken jaksaisikaan, mutta ruokavalion suhteen vedän aika vapaalla kädellä ja leveällä pensselillä. Kun en vaan osaa pakottaa itseäni syömään tai juomaan jotain mistä en tykkää.

Sundvikin jutussa mainitun Sutu Markkasen painoindeksiä en kommentoi sen enempää ennen kuin saan sen Fit-lehden alkuperäisen artikkelin jostain käsiini. Jotenkin vaan näkisin, että se ylipaino ei ole mysteeri, jos syö vähän miten sattuu ja lipittelee skumppaa, vaikka olisikin ammattitanssija. Pullukka saa kyllä olla ja tyytyväinen kroppaansa ja itseensä ihan millaisena vaan, mutta jos kyse on Fit-lehden artikkelista, niin jotain rajaa selityksille. Pitäisi tuntea yleisönsä. (Ainakin voisin kuvitella, että Fit-nimistä lehteä lukisi fitistä elämästä kiinnostuneet ihmiset eikä ne kampaviinerin mussuttajat, heh heh).

Mutta joo. Minä olenkin nähnyt sen valon. Matka sitä kohti on pitkä ja kivinen. Ja kyllä, minä haluan että kroppani näyttää seksikkäältä miesten mielestä (siis tulee näyttämään, ei se vielä näytä), vaikka se ei olekaan treenaamiseni päätavoite. Yritän silti samalla ruokkia myös mieltäni ja aivojani tässä matkan varrella.

Ps. Kerta kaikkiaan väkivaltaiselta tuntuu olla töissä tämmöisenä kesänä, kun aamut ja päivät ovat kauniita ja aurinkoisia ja enemmän sääntö kuin poikkeus on se, että siihen aikaan kun töistä pääsee kotiin, niin taivaalle kertyy pilviä ja alkaa sadella vettä. Onneksi tosin niitä aurinkoisia viikonloppuja ja arki-iltojakin on piisannut.

14 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Näytä taas haba!

T. Kala

Anonyymi kirjoitti...

Hahaa. Ei siinä taida kauheasti eroa olla edelliseen, paitsi ruskeampi.

Odotin että joku höpönassu pyytää saada nähdä sen rintalihaksen. ;)

Tiina kirjautumattomana

Kielikepponen kirjoitti...

Näytä se rintalihas!

Elegia kirjoitti...

Ilmeisesti viittaat minun ja erään toisen sananvaihtoon, jota kolmas osapuoli piti närkästymisenä, koska emme nähneet asiaa samoin kuin hän. Hohhoijaa.


Itse en ole koskaan ollut ylipainoinen, joten en taida kuulua kohderyhmyään. Silti kirjoitus oli minusta idioottimainen, kuten monet muutkin jutut (tai ehkä hänen saarnaava tyylinsä etoo minua) hänen blogissaan (oletko ehkä lukenut?). Ei vain kolahda. Juttua Sutusta en ole lukenut, mutta kys. Fit-lehden otsikko voi "läskimysteereineen" olla yhtä lailla toimittajan väännös, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä Sutu itse on sanonut.


Tiina kirjoitti...

Kielikepponen, joo, odotas hetki...

Elegia, mä mietin että olisin valinnut jonkun lievemmän sanan kuin närkästynyt, mutta toisaalta närkästyskin on aika paljon lievempi kuin raivostuminen, että tuota... en mä jaksanut.
Mä ajattelin kyllä lukea sen Fit-lehden jutun ihan kokonaisuudessaan. Onhan se tietty ikävä, jos toimittaja laittaa sanoja haastateltavan suuhun ilman että Sutu itse on sitä mieltä, että kyseessä on mysteeri.
En ole lukenut kyseistä blogia enempää, mutta en kyllä mitenkään saanut siitä kirjoituksesta idioottimaista. Ehkä tyypin tapa kirjoittaa on vaan vielä vähemmän diplomaattinen kuin minulla. Täytyy vilkaista jokunen muukin kirjoitus varmaan sitten. Mutta meitä ja mielipiteitä on niin monenlaisia. Mulle se toimi.

Elegia kirjoitti...

Noh, sellaiseksi se on mennyt: otsikoita vedetään, vaikka tyhjästä kunhan ovat raflaavia.

Mua närkästyttää ehkä eniten se, että joku henkilö X kertoo, mitä MINÄ tunnen. Mutta joo, sellaista ei kai voi välttää, kun se nyt vaan on kivaa. Kysyähän ei voi.

Lueskelin muitakin sen blogin juttuja eikä ollut my cup of tea. Mutta makuja on tosiaan erilaisia ja hyvä niin.

Tiina kirjoitti...

Se nyt oli periaatteessa sivuseikka olitko närkästynyt vai et. (Siis mulle). Se ei varsinaisesti liittynyt tähän kirjoitukseen mitenkään. Olisi pitänyt muotoilla lause toisin.

No, oli se nyt sitten mysteeri Sutulle taikka toimittajalle, niin vähän ihmettelen, että Fit-lehteen painetaan tuommoista. Olisin ostanut sen lehden äsken ihan vaan sinun närkästyksesi (vitsi vitsi ;) innoittamana, mutta täällä rupesi tulvimaan enkä päässyt kauppaan.

Elegia kirjoitti...

Jos hei saat sen lehden käsiisi, niin kerro sitten mullekin - kiinnostaisi nimittäin tietää, millainen se juttu oikeasti on :D Olisin jo itse kys. läpyskän ostanut, jos se olisi jotenkin mahdollista.

Mymskä kirjoitti...

Mä jäin nyt tämän luettuani miettimään, että voisiko tosiaan olla niin, että ihmiselle joka liikkuu ammatikseen (Sutu Markkanen on tanssija, en muista mainittiinko artikkelissa tätä) ylipainon syy olisi mysteeri. Jotenkin en usko, kun yleensä urheilijoilla (joiksi tanssijatkin lasken) on tosi hyvä ravitsemustietous.

Enempää en nyt tästä asiasta enää sano, ettei mene taas mesoamiseksi. En näetsen pidä siitä, että eriävän mielipiteen esittäminen on närkästystä ja että sanominen on mesoamista. Jos sinne toisaalle alkulähteille mennään, niin olisikohan sama miespuolisen sanomana ollut vaan napakkaa ja miehekästä mielipiteen esittämistä. Eh heh. Mutta joo, hohhoijaa.

Eikä tämä sinuun ja tähän kirjoitukseen nyt varsinaisesti liity, mutta en jaksanut enää siellä alkuperäisessä keskusteluketjussa mesota, ja tulin tänne jatkamaan. Kiitos ja anteeksi :)

P.S. Tällaisen laihduttamisen puoliammattilaisen (kokemusta n. 20 vuodelta, sittemmin lopettanut) näkövinkkelistä toi sun meininki vaikuttaa järkevältä ja ennen kaikkea kestävältä hommalta. Way to go!

Tiina kirjoitti...

Elegia, joo, voin vaikka raportoida siitä tänne. Jos jaksan ja muistan. :D

Mymskä, mun ei tosiaan ollut tarkoitus nyt takertua tai tehdä numeroa siitä olitteko te närkästyneitä tai mistään mesoamisesta varsinkaan. Yritin vaan sen sanoa, että olin eri mieltä, mutta en sinne alkuperäiselle taholle viitsinyt tulla mitään sanomaan. Eikä itse asiassa ollut mitenkään tarkoitus blogatakaan, mutta jostain tää nyt sit vaan pulppusi tänään, kun töissä oli hiljaisempi hetki.
Kyllä tosiaan voisi kuvitella, että tanssija tietää mitä tekee, sekä liikunnalla että ravinnolla. Tuo Sundvikhan siinä jutussaan myöskin toivoi, että toimittaja tekee pilkkaa haastateltavasta eikä se juttu oikeasti ole totta. Siis että kyseinen Sutu olisi niin pihalla. Hassu juttu.
Onhan tää mun projekti vähän hidas välillä, pt varmasti toivoisi nopeampia tuloksia, mutta on tää silti tyhjää parempi. :D

Anonyymi kirjoitti...

Jos jotain olen oppinut elämässäni, niin sen että koskaan ei pidä keskustella uskonnosta, politiikasta tai ihmisten painosta.
Siinä avataan aina sellainen Pandoran p*skalipas, että ei mitään rajaa.

Vaikka yrittäisit keskustella kuntoilun eduista, joku alkaa huutaa ulkonäköpaineista jne.

Tämä on näitä jutttuja joista ihmiskunta ei ole valmis keskustelemaan rauhallisesti.

(Sen sijaan tahtoisin puhua eräidenkin palautusjuomien tehosta; ainakin täällä Turussa kun niiden nauttijat eivät jaksa ilmeisesti viedä niitä kymmenen metrin päässä sijaitsevaan roskikseen...)

Minusta parasta olisi jos kaikki kokeilisivat molempia vaihtoehtoja eli löhöilyä ja kuntoilua. Tämän jälkeen kaikilla olisi toivottavasti kokemuspohjaa keskustella rauhallisesti.

TV: Nim. kuntoilun arkiin valinnut, mutta jokaisena pidempänä juhlapyhänä mässyä molemmilla käsillä suuhun kauhova ja tv:tä zombiena tuijottava

Ana kirjoitti...

Musta on aina kiva lukea sun juttuja. Ne tavallaan pakottaa muakin jaksamaan jumppia vaikka olen niin patalaista ihminen oikeesti ettei o tottakaan.

Tiina kirjoitti...

Termostaattori, joo, painosta ei ainakaan oma-aloitteisesti kannata ruveta keskustelemaan (nykyetiketin mukaan ilmeisesti laihtumisesta saa kuitenkin huomautella väsymiseen asti), mutta silloinkin ollaan aika vaarallisilla vesillä, vaikka toinen taho esim. lehdessä olisi itse asettanut oman painonsa puheenaiheeksi.
Luin tuon saman tyypin tuoreemman blogikirjoituksen ja siellä hän jyrkästi paheksui arjen ja juhlan erottamista toisistaan ruoalla ja juomalla. Kyllä minäkin syön ja juon kaksin käsin aina jouluna ja juhannuksena ja vappuna ja ja ja... mutta ei siinä niin valtavaa vahinkoa pääse koskaan käymään, etteikö sitä saisi korjattua parissa viikossa heti kun on saanut ryhtiliikkeen suoritettua.

Zepa, kiva jos on kiva. Usko huviksesi, että mä olen kaikkien patalaiskojen ihmisten äiti. En tekisi muuta kuin makaisin sohvalla ja söisin sipsejä, jos niillä pysyisi kunnossa.

Ana kirjoitti...

Mä vaan makaisin. Liian laiska nostamaan kättä :D