I got a love that keeps me waiting

Sekä Piia että Kauko haastoivat minut pohtimaan asioita, joista tulee hyvä mieli. Tehtävänkuvaus meni tarkalleen näin:

"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa. Anna eteenpäin ainakin viidelle bloggaajalle." 

Aika monistakin ihan pienistä jutuista tulee hyvä mieli, mutta muistaako niitä silloin, kun ne pitäisi listata? Ei muista. No mutta kokeillaan.

• Treenaaminen. Vaikka olisi miten huono päivä, hampaita kiristelisi ja otsasuoni tykyttäisi, niin oikein kunnon lihasrääkin ja hikoilun jälkeen sekä fyysinen että henkinen olotila on pehmeän raukean vetelä. 
• Tulokset. Kun huomaa kehittyneensä jossain, kun vaaka tai mittanauha näyttävät pienempää lukemaa, kun huomaa voivansa lisätä painoja tai kun löytää kaiken läskin alta jonkun uuden lihaksen. Viime aikoina olen pullistellut epäkkäitäni yksinäni peilin edessä.
• Syöminen. Kun syö oikein hyvän aterian, niin tulee oikein hyvä mielikin. 
• Hymyileminen. Sanotaan, että hymyily lähettää aivoille jotain signaaleja, joiden jälkeen aivot luulevat, että nyt ollaan iloisia ja kas, seurauksena on hyvä mieli. Oikeasti tarkoitin muiden ihmisten hymyjä. Ihan satunnaisen ihmisen hymykin, vaikka kadulla tai kaupan kassalla, tuo itselleni ainakin hyvää mieltä.
• Ystävät. Ellei nyt satu riitelemään, niin ystävien kanssa vietetty aika tuo aina hyvää mieltä. Jaettiin sitten murheita tai oltiin jo alun alkaen hyvällä mielellä, niin lopputuloksena hyvä mieli on aina kuitenkin lisääntynyt eksponentiaalisesti.
• Hyvä musiikki. Parasta livenä, mutta myös kaiuttimista tai kuulokkeista kuunneltuna hyvä musiikki tuottaa hyvää mieltä. Hyvän musiikin kuuntelu on toisinaan parempaa kuin seksi ja aiheuttaa aivoissa samanlaisia reaktioita. Josta pääsemmekin seuraavaan.
• Seksi. Hyvä sellainen. Huonosta ei ole mihinkään. 
• Lahjojen antaminen. Varsinkin jos on saanut jonkun ihan älyttömän hyvän ja saajalle sopivan lahjaidean. 
• Matkustelu. Valitettavan harvoin tätä pääsee toteuttamaan, mutta on ihan mielettömän hienoa päästä näkemään uusia paikkoja ja tutustumaan uudenlaisiin kulttuureihin. 
• Kohteliaisuudet. Ainahan siitä tulee hyvä mieli, jos joku sanoo jotain kivaa tai muuten vaan huomioi erityisellä tavalla.
• Raha. Huomattavasti parempi mieli on ihmisellä, jos tilillä on rahaa edes sen verran, että pärjää.
• Känni. Sanotaan, että kännissä ja kihloissa on kivaa. Itse olen kokeillut vain ensimmäistä. Kivaa on ollut.
• Koti. Borta bra men hemma bäst. Kotiin palaaminen on aina paras hetki, vaikka olisi ollut kuinka kivaa muualla. Koti voi tarkoittaa tässä tapauksessa joko näitä omia muutamia neliöitäni tai Tamperetta. 
• Siivoamisen jälkeinen olotila. Koti ei tuota hyvää mieltä silloin, kun on kaaos eikä mahdu kävelemäänkään ilman että koko ajan meinaa astua jonkun rojun päälle. Siivoaminen on erittäin epämiellyttävää puuhaa, mutta sen jälkeen on hyvä mieli. Ainakin pari päivää.
• Kesä. Herranjestas, kesä!!! Miten tämä jäi näin loppupuolelle tätä listaa? Kesä tuo aina mukanaan hyvää mieltä. Ihmiset hymyilevät paljon enemmän eikä mikään voi vituttaa kovin pahasti kun makaa reporankana kuumassa auringonpaahteessa siideri toisessa kädessä ja toisessa kädessä älypuhelin, jolla instagrammaa kuvia koko maailman nähtäville siitä, että nyt on - jumalauta - kesä!
• Varvastossut. Varpaani inhoavat sukkia, sukkahousuja, umpikenkiä... Villasukat ovat ainoat tukahduttamisvälineet, jotka ne sulattavat, mutta mieluiten ne hengittävät raitista ilmaa ja ihmettelevät maailmaa. Viime kesä oli huono varvastossukesä. 
• Kaikki kissat ja kissaeläimet. Kissan silittäminen vähentää stressiä ja toisinaan niiden toilailuille ei voi kuin nauraa. Kauniitakin ovat.
• Tutut lapset ja koirat. Vieraat lapset ja koirat ovat lähinnä rasittavia, mutta tutut yksilöt tuottavat helposti hyvää mieltä. 
• Lauri Ihalainen. Okei, tuo kuulosti varmasti tosi oudolta, mutta joulupäivänä kuulin Laurin puhuvan televisiossa niin viisaita, että siitä tuli hyvä mieli. Että joku poliitikko edes joskus näkee maailman muualtakin kuin sieltä oman palkkapussin pieneltä suuaukolta.
• Tilannekomiikka. Kun tapahtuu jotain odottamatonta, mutta samalla niin huvittavaa. 
• Se, kun maailmassa on vielä jotain hyvyyttä jäljellä. Kun ihminen auttaa toista ihmistä täysin pyyteettömästi. Kun poliisi pysähtyy viemään siilin autotieltä turvaan tai saattaa joutsenperheen turvallisesti tien ylitse. Tai jotain muuta, keksi itse parempia.

Noin. Siinä oli Piialle kymmenen ja Kaukolle kymmenen ja vielä joku ekstrakin päälle. Itse jaan tämän saman tehtävän eteenpäin Neolle sekä viime aikoina blogiummetusta tunteneille Puhalluskukkatytölle, Artiolle, Mymskälle, Oharille, Kukkikselle ja Yllätystytölle. (Käyn huikkailemassa myöhemmin, jos ette omatoimisesti haastetta osaa täältä poimia). Muutkin, joita en nyt nimennyt tässä, saavat ottaa haasteen matkaansa jos huvittaa.

Pakko laittaa tähän loppuun vielä yksi musiikkivideo, josta minulle tulee aina hyvä mieli. Aion opetella nuo muuvit itsekin ja tanssia menemään kesäillassa.

26. mess

Palasin tänään kotiin ja aaton joulupukin pajan jäljiltä täällä oli melkoinen sotku!

Eilen olisi valokuvahaasteen aiheena ollut "lunchtime", mutta jotenkin siinä jouluruokia napaan ahtaessa unohtui koko kuvaaminen.

***

Mitä ihmettä tuolle sivupalkissa olevalle "jäsenet"-lootalle on tapahtunut? Aivan kuin siitä olisi joulun aikana hävinnyt useita jos ei jopa kymmeniä jäseniä? Voi olla, että muistan aivan väärin, koska en tosiaankaan muista paljonko siinä ennen joulua oli, mutta joku tuossa pyöreässä lukemassa nyt häiritsee. Mielestäni 100 on tullut täyteen jo kauan kauan sitten. Ja itselleni siinä ainakin näkyy tällä hetkellä tasan sata jäsentä. Joukkopako? Te kaikki olette spontaanisti alkaneet vihata minua jouluna? Argh!

24. tradition/something you always do

Ihan joka joulu ei ole tullut käytyä hautausmaalla, mutta lapsena se oli traditio ja nykyisin taas, sattuneista syistä.

22. decoration

Kuusenkoristeita.

Hetken kestää elämä, ja sekin synkkä ja ikävä

Vaikka se maailmanloppu ei ilmeisesti tullutkaan/tulekaan tänään (kaikkihan toki tapahtuu Amerikan aikavyöhykkeen mukaan, kuten katastrofielokuvissakin aina, joten ihan varmaksi ei uskalla sanoa ennen kuin Washington on julistanut maailman jatkuneeksi), niin on tässä silti nähtävissä jotain valoa tunnelin päässä. Yllättävänkin nopeasti.

Aamupäivällä kävin tsekkaamassa postit oven takaa. Sieltä löytyi yksi joulukortti, kirje Kelalta ja kirje Verohallinnolta. Kaksi jälkimmäistä eivät koskaan tiedä mitään hyvää. No, viimeisestä löytyi vain verokortti ensi vuodelle (jospa sille olisi käyttöäkin), mutta Kelan kirjeen avaaminen vähän jännitti. Odotin sieltä jotain "mene vankilaan, mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta" -korttia, mutta kyseessä olikin päätös asumistuen vuositarkastuksen seurauksista. Ja kas, asumistukeni nousee ensi vuoden alusta melko reippaastikin! Ei tässä nyt mistään tuhansista eikä edes monista sadoista euroista puhuta, mutta sen verran kuitenkin, että ehkä sittenkin voin syödä tammikuussa muutakin kuin kynsiäni. Huh helpotus!

Ja ensi viikon perjantaina olen menossa työhaastatteluun. Minulla on kyllä yksi erittäin vakava puute taidoissani kyseisen työpaikan vaatimuksiin nähden, mutta ainahan sitä voi silti yrittää. Aion myös laittaa muita hakemuksia. Aina välillä löytyy työpaikkoja, jotka ovat kuin minulle luotuja. Ainoa ongelma on vain se, miten saan työnantajan vakuutettua samasta asiasta. Yleensä en saa. Olen huono työhaastatteluissa, mutta hyvä töissä.

Myös helmikuussa minulla pitäisi olla hieman enemmän rahaa käytettävissä. Siitä lämpimät kiitokset vakkarikuntosalilleni ja heidän joululahjastaan vakkariasiakkaille. Kiitos myös edelliseen kirjoitukseen kommentoineille. Vaikka ahdistuksissani en jaksanutkaan tai pystynytkään niihin vastailemaan, niin vertaistuki aina lohduttaa. Tai ihan vaan muu tuki.


Ehkä tässä voi pikkuhiljaa palauttaa vähän sitä joulumieltäkin sydämeen (tai aivan erityisesti maksaan ja vatsalaukkuun) ja huokaista edes pikkuisen helpotuksesta. Palaan raha-ahdistukseen sitten taas viimeistään, kun seuraava Visa-lasku erääntyy.

Mun elämä, milloin siitä tuli näin hirveä?

Ahdistaa niin sairaasti, että se huominen maailmanloppu alkaa vaikuttaa ainoalta positiiviselta vaihtoehdolta tässä elämässä. Harmi vaan, että se ei taida tulla.

Ihmiset, joilla on rahaa, sanovat että raha ei tee onnelliseksi. Ei varmaan niin, mutta harvemmin se saa myöskään olon näin epätoivoiseksi. Tässä maailmassa vaan ei pärjää ilman rahaa.

Jotenkin alkaa tuntua siltä, että koko gradu on aivan toissijainen juttu. Se saa väistyä isompien asioiden tieltä. Kuten työnhaun. Talousuutiset kertovat jatkuvista irtisanomisista. Jotenkin vaikea uskoa tulevaisuuteen enää senkään vertaa. Odotan innolla sitä luvattua työvoimapulaa, josta on jo vuosia puhuttu.

Kyllähän sitä sellaisella 10 euron viikkobudjetilla pärjäisi (paitsi jos vessapaperi loppuu, tai pyykinpesuaine, tai jos tulee joku yllättävä lasku), jos söisi vain kaurapuuroa, makaronia ja näkkileipää. Vaan tällä treenaamisella on pakko syödä kunnolla. Ja pakko saada niitä proteiineja. Tekisi tämänkin projektin kohdalla löydä hanskat naulaan ja antaa olla. Mitä väliä. Millään ei kauheasti tunnu olevan enää väliä.

Ei ole kauhean hauskaa, kun laskujen maksamisen jälkeen täytyy itkeä ja haukkoa happea ainakin tunti, että pystyy taas jotenkin jatkamaan elämää. Kituuttaen. Velka kasvaa, kun joutuu vinguttamaan visaa enemmän kuin on varaa lyhentää luottoa kuukaudessa. Noidankehä ja kamelinselkä ja mitä näitä nyt on. Ei kai tämä voi päättyä kuin katastrofiin.

Piia haastoi listaamaan asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Juuri nyt ei tule yhtään mieleen. Palaan asiaan, kun (jos) aurinko joskus pilkahtaa.

19. something beginning with "s"

S niin kuin sukanvarsi. Joululahja isälle valmistumassa.

Hollow as a mountain

Jotta ei unohtuisi mistä tämä blogini on joskus ponnistanut, niin tässä teille kaikille Alice In Chainsin uunituore kappale Hollow joskus keväällä ilmestyvältä uudelta levyltä.



Ei yhtä tajunnanräjäyttävä kappale kuin Check My Brain oli kolme vuotta sitten (onko siitä oikeasti jo niin kauan?!), mutta erittäin hyvältä kuulostaa.

Johan se vanha viidakon sanontakin sanoo: Alice In Chains on paskimmillaankin parasta.

18. makes you feel merry

Joulu, lahjat (sekä annetut että saadut) ja aivan erityisesti pieni kummipoikani, jolta lahjan sain. (Tai ehkä äidiltään, mutta leikisti).

17. on the floor

Nam nam, slurpsis!